26.3.2010

Sisämaan yöjunat selvitettiin taas tappiollisiksi

Sisämaan yöjunaliikenne olisi edelleen tappiollista, selvitti Strafica Oy liikenneministeriön toimeksiannosta viime viikolla. Helsinki—Kuopio—Oulu ja Turku—Joensuu -yöjunat lakkautettiin syksyllä 2006, kun Kerava—Lahti -oikorata avattiin liikenteelle.

Selvitys ei tälläkään kerralla vakuuta, vaikka se näyttääkin kattavalta. Maakuntaliitot ovat kritisoineet selvitystä siitä, ettei se ota lainkaan huomioon niitä tuloja, jotka jäävät puuttumaan kun matkailijat ovat vähentyneet yöjunien lakkautuksen myötä.

Selvityksessä on tarkasteltu kuutta erilaista vaihtoehtoa yöjunaliikenteen palauttamiseksi. Kaikissa yöjunaliikennettä lisäävissä vaihtoehdoissa oletetaan, että nykyisistä päiväjunista siirtyy merkittävä määrä matkustajia yöjuniin, ja tämä aiheuttaa VR:lle tappiota koska päiväjunien matkustajamäärä vähenee. Näitä väitteitä on hyvin hankalaa tarkastella, koska VR ei anna tarkkoja tietoja matkustajamääristä. VR:n mukaan esimerkiksi Kajaaniin nykyisin ajettava Pendolinovuoro on kannattavaa liikennettä. VR on kertonut matkustajamäärien kasvaneen viime vuosina voimakkaasti Joensuun ja Kajaanin suunnista Helsinkiin. Olisivatko matkustajamäärät kasvaneet päiväjunissa niin paljon, että matkustajia riittäisi kannattavasti yöjuniinkin?

Yöjuna Iisalmen asemalla varhain aamulla elokuussa 2006. Isompi kuva.
IMG19534. Yöjuna Iisalmella

Seurasin yöjunaliikenteen lakkauttamista muutama vuosi sitten, ja tutustuin siksi mielenkiinnosta tähän selvitykseen. Alla havaintoja selvityksestä ja sen puutteista.

Nollavaihtoehdossa ei tehdä mitään, vaan annetaan tilanteen olla nykyisellään. Nykyisin esimerkiksi Kajaaniin voi matkustaa yöjunalla Oulun kautta, jossa on junanvaihto. Illalla Kajaanista Helsinkiin päin yhteys toimiikin kohtuullisesti: lähtö Kajaanista kello 20:56 Ouluun, jossa juna on 23:14. Helsinkiin lähtee joka päivä Kemijärveltä tuleva yöjuna kello 23:43. Toisessa suunnassa VR on järjestänyt aikataulun siten, että esim. Helsingistä 22:23 lähtevä yöjuna on Oulussa kello 07:26, kun taas juna Kajaanin suuntaan lähtee 14 minuuttia aiemmin kello 07:12. Yhteydet sisämaassa eivät kuitenkaan toimi, esim. Kuopiosta ja Joensuusta ei pääse aamuksi Turusta lähteville laivoille.

Ykkösvaihtoehdossa otetaan käyttöön liityntämakuuvaunu välille Kajaani—Oulu—Helsinki. Aikataulut eivät muuttuisi nykyisestä paljoakaan, koska Rovaniemi—Oulu—Helsinki -yöjunien aikataulut pysyisivät ennallaan. Selvityksen mukaan tämä vaihtoehto toisi vuodessa Kajaanin suuntaan 3000 uutta junamatkustajaa, jotka eivät olisi pois muilta junavuoroilta. Vuositasolla tämä vaihtoehto toisi selvityksen mukaan VR:lle 1,1 miljoonan ja yhteiskunnalle 0,9 miljoonan euron tappiot.

VR:lle ykkösvaihtoehdon voi uskoa tappiolliseksi: matkustajien määrä tuskin oleellisesti lisääntyisi. Ykkösvaihtoehto ei toisi uusia yhteyksiä, paitsi mahdollisuuden matkustaa makuuvaunulla ilman vaihtoa Kajaanista Helsingin suuntaan. Vuorokausitasolla VR:n tappio olisi selvityksen mukaan noin 3000 euroa. Se kuulostaa melko kovalta hinnalta siitä, että muutama makuuvaunu liitettäisiin aamulla ja illalla jo nyt liikennöitäviin junavuoroihin.

Tosin selvityksen mukaan nämä nyt liikennöitävä illan junavuoro Kajaani—Oulu -väliltä lakkautettaisiin, ja tilalle laitettaisiin ilmeisesti juna, jossa on yksi makuuvaunu. (tämä kuulostaa kyllä aika älyttömältä, mutta näin tulkitsen selvityksen ehdotusta taulukon 8 perusteella. Juna, jossa on vain yksi ainoa makuuvaunu ei taatusti kyllä ikinä ole kannattava).

Uusia junamatkustajia (ei päiväjunista siirtyviä) tulisi tässä vaihtoehdossa keskimäärin 8 päivässä. Tosin tässä on pieni laskennallinen ongelma: miten lasketaan niiden matkustajien siirtymä, jotka nyt matkustavat päiväjunalla Ouluun ja sieltä yöjunalla Helsingin suuntaan?

Kakkosvaihtoehdossa on tutkittu Kemijärveltä Helsinkiin kulkevan yöjunan siirtämistä reitille Kemijärvi—Oulu—Kajaani—Pieksämäki—Tampere—Helsinki. Tässä vaihtoehdossa liikennöitäisiin lisäksi makuuvaunuja reiteillä Turku—Joensuu ja Helsinki—Joensuu.

Tässä vaihtoehdossa ei ole jostain syystä huomioitu lainkaan mahdollisuutta siirtää Rovaniemi—Helsinki -välin yöjunaa Itä-Suomen reitille, vaan Itä-Suomeen siirtoa on tutkittu vain Kemijärven yöjunan osalta, jonka aikataulut sopivat Itä-Suomen kautta liikennöintiin huonommin. Rovaniemeltä nykyisin noin kuudelta illalla lähtevä yöjuna ehtisi kiertää hyvin Itä-Suomen kautta. Huonona puolena tuossa sitten olisi, että illan yhteydet Oulusta Kokkolan suuntaan heikkenisivät, mutta niitä voisi paikata esimerkiksi muuttamalla Kemijärven yöjunan aikataulua tuntia aikaisemmaksi, tai alkuillan Rovaniemi—Oulu—Kokkola -taajamajunaa tuntia myöhemmäksi. Toisessa suunnassa Rovaniemen yöjunan siirto vähentäisi taas Kokkola—Oulu -välin yhteyksiä aamulla, mutta näitä voisi myös paikata muuttamalla Kemijärven junaa hieman myöhemmäksi tai aikaistamalla Kokkolasta lähtevän taajamajunan lähtöaikaa.

Kakkosvaihtoehdon tappioksi on laskettu VR:lle 2,1 milj. euroa vuodessa, eli vajaa 6000 euroa per päivä. Matkustajakohtainen tappio olisi tässä alhaisin, 28 euroa. Kokonaan uusia yöjunamatkustajia tulisi vuodessa 8000, eli noin 22 päivässä. Tässä vaihtoehdossa uusia makuuvaunuja ei tarvitsisi hankkia, vaan muutama vaunu voitaisiin vähentää Rovaniemen junista.

Kolmosvaihtoehto on muuten samantapainen kuin äskeinen, mutta siinä aloitetaan kokonaan uusi yöjunavuoro reitille Oulu—Kajaani—Pieksämäki—Tampere—Helsinki eikä Lapin junat säilyvät vanhoilla reiteillään. Lisäksi liikennöidään makuuvaunuja Helsingistä ja Turusta Joensuuhun. Tälle vaihtoehdolle ei ole laskettu kustannuksia, ja se onkin melko samantapainen kuin kakkosvaihtoehto. Makuuvaunuja olisi kuitenkin hankittava 10 kappaletta lisää.

Vaihtoehdossa 4 palautettaisiin yöjunaliikenne sellaisena, kuin se oli syksyyn 2006 saakka. "Uudet" yöjunat liikennöisivät reiteillä Helsinki—Kouvola—Kuopio—Kajaani—Oulu ja Joensuu—Pieksämäki—Tampere—Turku. Selvityksen laskelmien mukaan tämä olisi kallein vaihtoehto, tappiota VR:lle tulisi 11 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaan uusia yöjunamatkustajia tulisi vuodessa 9000.

Palautettaviin yöjunavuoroihin olisi myös ostettava uusia makuuvaunuja, joita tarvittaisiin selvityksen mukaan 10 kappaletta. Vaunumäärä vaikuttaa melko alhaiselta, koska silloin yhdessä yöjunassa on keskimäärin 2,5 makuuvaunua. Käytännössä Kajaanin junassa olisi luultavasti 3 makuuvaunua (114 makuupaikkaa), ja Joensuun junassa 2 (76 makuupaikkaa).

Matkustin aikanaan sisämaan yöjunavuoroilla, ja varsinkin kesäviikonloppuisin ne olivat usein loppuunmyytyjä, ja makuuvaunuja oli Kajaanin ja Kuopion kautta kulkevissa junissa 5-7 kappaletta, jolloin makuupaikkoja oli 175-245 (vanhemmanmalliset CEmt-vaunut, 35 makuupaikkaa per vaunu). Esimerkiksi viikonloppuisin matkustajat tuskin mahtuisivat näihin kahteen tai kolmeen makuuvaunuun. Selvityksestä ei sitten selviä, mihin nämä makuuvaunuihin mahtumattomat ihmiset laitettaisiin.

Yhdessä kaksikerrosmakuuvaunussa on tilaa 38 matkustajalle. Selvityksen mukaan nelosvaihtoehdossa yöjunamatkustajien kokonaismäärä olisi vuositasolla 93 000 matkustajaa. Se tarkoittaisi joka yö noin 255 matkustajaa. Kymmenessä makuuvaunussa olisi paikkoja 380 matkustajalle. Käytännössä matkustajia on viikonloppuisin enemmän kuin arkena, jolloin he eivät mahtuisi laskelmassa käytettyyn määrään makuvaunuja.

Selvityksen mukaan nelosvaihtoehdossa matkustajia olisi vuositasolla oltava 368 000, jotta yöjunaliikenne olisi kannattavaa. Tässä tapauksessa matkustajia pitäisi olla joka yö noin tuhat, eli 250 per yöjuna. Silloin jokaiseen yöjunaan tarvittaisiin 7 makuuvaunua, jos jokainen makuupaikka olisi joka yö myyty, eikä matkustajamäärään lasketa minkäänlaista vaihtelua arjen ja viikonloppujen välille.

Vaihtoehdossa 4B on selvitetty mahdollisuutta liikennöidä Kemijärven yöjunaa Kajaanin ja Kouvolan kautta Helsinkiin. Lisäksi ajettaisiin makuuvaunuja reitillä Helsinki—Pieksämäki—Joensuu ja palautettaisiin yöjuna välille Joensuu—Pieksämäki—Tampere—Turku. Uusia makuuvaunuja tarvittaisiin tässä neljä kappaletta. Nelosvaihtoehdossa kokonaan uusia junamatkustajia tulisi 9000 vuosittain. Lipputulot yöjunien osalta lisääntyisivät yhtä paljon kuin yöjunien palauttamisvaihtoehdossa 4. Vaihtoehdon 4B on laskettu tuottavan VR:lle vuodessa noin 3 miljoonaa euroa tappiota.

Vaihtoehdossa 5 tarjotaan yöjunalle reittivaihtoehtoa, jossa juna ajaisi Helsingistä Joensuun, Outokummun ja Kuopion kautta Ouluun. Tällaista reittivaihtoehtoa en muista nähneeni aiemmin missään yhteydessä. Tämä reitti on käytännössä melko hankala: junalle pitäisi vaihtaa veturi niin Joensuussa (sähkörata päättyy) kuin Kuopiossakin (kulkusuunta vaihtuu ja sähkörata alkaa). Reitti on pitkä ja mutkitteleva, ja yöjuna olisi Joensuussa hankalaan aikaan keskellä yötä tai aamuyöllä. Lisäksi poikittaisliikenteen yhteys jäisi puuttumaan, tosin Joensuusta pääsisi silti hieman nykyistä paremmin Tampereelle ja Turkuun esim. Tikkurilassa tai Riihimäellä ja Lahdessa junaa vaihtamalla.

Viitosvaihtoehdossa uusia yöjunamatkustajia tulisi vuositasolla selvityksen mukaan 6000. Tappiota VR:lle aiheutuisi lähes 10 miljoonaa vuodessa. Tätä vaihtoehtoa pidän itse niin epärealistisena, etten perehdy tähän sen enempää.

Tästä aiheesta on lopuksi pakko todeta, että tämä vaatisi huomattavasti perusteellisempaa tarkastelemista ja enemmän aikaa kuin tämän kolmisen tuntia, minkä tähän nyt käytin (samalla tein sivussa muitakin asioita). Kuitenkin: jo tällä pikaisella katsomisella löytyi monia asioita, joita selvityksessä ei ole tarkasteltu tai otettu huomioon ainakaan tarpeeksi perusteellisesti. Kyseenalaista tässäkin selvityksessä on se, etteivät matkustajamäärätiedot ole julkisia. Kun osa tiedoista puuttuu, on kattava, kriittinen tarkastelu hankalaa.

Yöjuna Oulusta Helsinkiin Kuopion asemalla kesäkuussa 2006. Isompi kuva.
HPIM11687. Kuopion asemalla

3.3.2010

Linja-autolakko päättyy

AKT on hyväksynyt tarjotun sovintoesityksen keskiviikkona iltapäivällä, kertovat ensimmäisenä MTV3:n uutiset ja Satakunna Kansa. Myös työnantajalle esitys on kelvannut, joten linja-autolakko päättyy kestettyään vajaan vuorokauden.

Kuljettajien on uutisten mukaan palattava töihin heti. Lakon piirissä ollut linja-autoliikenne palannee normaaliksi illan aikana, tai viimeistään huomiseen mennessä.

2.3.2010

Bussilakkoa sovitellaan viime hetkillä

YLEn uutiset kertoi tiistaina alkuillasta, että AKT:n lakon sovittelu aloitettiin uudelleen. Sopua alettiin etsiä aivan viime hetkillä, sillä lakko alkoi kello 18:00.

Neuvotteluja käytiin tiistaina illalla kello 23:een saakka, ja niitä jatketaan aamulla. Bussiliikenteen lakko alkoi kello 18:00 ja jatkuu siis keskiviikkona. Lakko pysäyttää suurimman osan kauko- ja paikallisliikenteen bussivuoroista, mutta erot ovat paikkakunnasta riippuen suuria.

Lakon aikaisia aikatauluja eri kaupunkien paikallisliikenteessä ja kaukoliikenteen aikatauluja lakon aikana tässä blogissa.

Neuvottelujen kestämisen noinkin pitkään voisi ajatella olevan hyvä merkki: ainakaan ei ole heti todettu, ettei tuloksia ole mahdollista nyt saada. Toivottavasti ja uskoakseni niin AKT kuin työnantajapuolikin tietävät, että jossain vaiheessa lakko on kuitenkin pakko päättää ja sopimus tehdä, joten miksei sitä sitten tehtäisi mahdollisimman nopeasti tappioiden minimoimiseksi.

Osapuolet pääsivät sopuun keskiviikkona iltapäivällä, jolloin myös lakko päättyi.

Päivitetty 3.3.2010 klo 15:38.

1.3.2010

AKT:n lakko alkaa tiistaina

Linja-autoliikennettä haittaava AKT:n lakko on alkamassa tiistaina kello 18:00, kertoo ensimmäisenä Ilta-Sanomat. Työntekijäliitto AKT hylkäsi valtakunnansovittelijan sovintoesityksen.

Tietoa lakon vaikutuksista paikallisliikenteen bussivuoroihin ja kaukoliikenteen bussivuoroihin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää AKT:n toimia häikäilemättöminä. EK kertoo, että tarjotulla sovintoesityksellä AKT olisi saanut kuljetusalalle teollisuuden yleistä linjaa korkeammat palkankorotukset. Viime vuosina kuljetusalan kustannukset ovat nousseet huomattavasti teollisuuden kustannuksia nopeammalla tahdilla. Linja-autoliikenteessä matkustajamäärät ovat EK:n mukaan vähentyneet jyrkästi ja suurin osa liikenteestä on tappiollista (tätä tietoa jo hieman epäilen).

Lista lakon piirissä olevista yrityksistä julkaistiin lopulta maanantaina illalla ALT:n sivuilla (linkki kaukoliikennemerkinnässä). Tätä ennen lakkoon kuuluvia yrityksiä piti selvitellä eri reittejä, mikä oli melko vaivalloista.

Päivitetty 1.3.2010 klo 22:32.

Linja-autolakko vaikuttaa bussien kaukoliikenteeseen

Päivitys: Linja-autolakko päättyi keskiviikkona 3.3.2010 iltapäivällä. Liikenne palaa täysin normaaliksi viimeistään torstaina. Alla olevat lakonaikaiset aikataulut eivät siis enää ole voimassa.

Mahdollisen bussilakon alkaminen selvisi maanantaina kello 17:00, ja lakko alkaa tiistaina 2.3. kello 18.00. Valtakunnansovittelija antoi lakkoon sovintoesityksen, mutta AKT ei sopua kelpuuttanut. Useimmat liikennöitsijät ovat luvanneet ajaa ennen lakkoa lähteneet vuorot perille saakka.

Listasin toisessa merkinnässä eri kaupunkien paikallisliikenteen tilannetta, jos lakko alkaa.

Kaukoliikenteessä lakko pysäyttää seuraavien bussiyritysten liikenteen (Lähde: AKT:n lakkoilmoitus):
  • Koiviston Auto-konserni, johon kuuluvat myös
    - Gold Line Lapissa (tiedote, ajaa vain yksittäisen Rovaniemi-Ivalo-Rovaniemi -vuoron)
    - Jyväskylän Liikenne
    - Kuopion Liikenne, lakon aikana ei aja yhtäkään kauko- tai vakiovuoroliikenteen lähtöä
    - Porvoon Liikenne ja
    - Satakunnan Liikenne, johon kuuluvat myös Oras Liikenne ja Lokkilinjat (ja entinen Lauttakylän auto). Tiedote. Vuoroja on lakon aikanakin mm. reiteilla Pori-Helsinki, Tampere-Huittinen-Rauma, Pori-Eurajoki-Rauma ja Rauma-Olkiluoto.
  • Savonlinja-konserni, johon kuuluvat myös
    - Etelä-Suomen Linjaliikenne,
    - Linja-Karjala ja
    - SL-Autoyhtymä. Tiedot lakonaikaisesta yhtiön kotisivuilla.
  • Pohjolan Liikenne, lakonaikaiset aikataulut
  • Veolia Transport
  • Pohjolan Matka, kertoo tiedotteessaan että varuskuntien lomakuljetukset ja tilausajot hoidetaan. Konserniin kuuluvat myös Pohjolan Turistiauto (aiempi nimi), Antti kangas, Veljekset Tuppurainen, Koillismaan Turistiauto, Kainuun Liikenne, Liikenne Norppa ja Aurinkobussit.
  • Paunu, liikennettä lakon aikanakin Tampere-Helsinki -välillä harvennusti, muuta kaukoliikennettä Paunu ei aja.
  • Länsilinjat, aikataulut lakon ajaksi. Liikennettä on lakosta huolimatta varsinkin Tampere-Ikaalinen -välillä.
  • Pekolan Liikenne / Yhdysliikenne / S. Hellsten Oy.
  • Vainion Liikenne, ajaa lakon aikana joitain Turku-Helsinki -pikavuoroja, Lohja-Helsinki -vuoroja ja Turku-Kaarina-Parainen -välin vuoroja. Poikkeusaikataulu.
  • Oulaisten Liikenne -konserni, johon kuuluvat Käkelän Liikenne, Karhun Liikenne, Kamusen Liikenne, Klemetti Oy ja K. Hollanti Oy, poikkeusaikataulut.
  • Lisäksi lakossa on paikallisliikennettä ajavia yrityksiä, jotka näkyvät tästä merkinnästä.

Lakko sulkee joitain Matkahuollon toimipisteistä ja vaikuttaa myös Matkahuollon pakettiliikenteeseen. Matkahuollon tiedote. Lakon ajan aikatauluja ei näe Matkahuollon aikatauluhausta, mutta sen kautta voi etsiä pienempien yritysten vuoroja, jotka eivät ole lakon piirissä. Tämä tosin on hankalaa, koska liikennöitsijän nähdäkseen vuoron tiedot pitää aina klikata erikseen auki info-kuvakkeesta.

Lakon vaikutuksia joillain yhteysväleillä kaukoliikenteessä. Käytännössä mm. suurin osa Expressbus-vuoroista jää lakon alkaessa ajamatta.

Helsinki-Mäntsälä-Lahti: Helsinki-Mäntsälä -välillä Ventoniemi ajaa normaalit vuoronsa. Helsinki-Lahti -välillä on vain lakossa olevia liikennöitsijöitä, paitsi V. Alamäki ajaa Helsinki-Rovaniemi -vuoroa parillisina päivinä. Savonlinja ajaa yhden pikavuoron.

Lahti-Heinola: Koiviston auto tai Jyväskylän Liikenne eivät liikennöi tällä välillä lakon aikana. SL-Autoyhtymä ajaa arkipäivinä lakon aikana viisi vuoroa suuntaansa (ilmeisesti yhdellä bussilla) ja yhden pikavuoron, katso aikataulut Savonlinjan tiedotteesta. (myös Helsinki-Lahti -kohdassa mainittu yövuoro ajetaan).

Helsinki-Loviisa-Kotka: Pohjolan Liikenne ajaa 5 vuoroa suuntaansa, aikataulut. Etelä-Suomen Linjaliikenne ajaa yhden pikavuoron, joka lähtee Helsingistä Kotkaan kello 13:15 ja Kotkasta Helsinkiin kello 17:20. Porvoo-Helsinki -liikenteestä kaupunkikohtaisella listalla.

Tampere-Jyväskylä: Töysän Linja liikennöi, Paunu ei aja tällä välillä yhtään vuoroa.

Helsinki-Hämeenlinna-Tampere: Paunu ajaa harvennetulla vuorovälillä, katso aikataulu. Länsilinjat ajaa yhden vuoron Tampereelta Helsinkiin ja takaisin. Osmo Aho ajaa yhden vuoronsa Helsinki-Tampere-Kokkola -välillä, mutta tämä vuoro ei kaikkina päivinä normaalistikaan liikennöi.

Helsinki-Salo-Turku: Vainion Liikenne ja Pohjolan Liikenne ovat lakossa molemmat, eikä välillä muiden vuoroja kulje. Pohjola ajaa kolme vuoroa suuntaansa lakon aikana, Vainion liikenne peräti 7 vuoroa.

Lahti-Hauho-Pälkäne-Tampere: Vain Helmikkala ajaa yhden vuoronsa. Se lähtee Tampereelta Lahteen kello 16:00 ja Lahdesta Tampereelle kello 18:45.

Lahti-Hämeenlinna-Turku: Pekolan Liikenne ajaa viisi vuoroa suuntaansa. Koiviston auto ei liikennöi lakon aikana tätä linjaa.

Pori-Rauma-Turku: Satakunnan liikenne ajaa kaksi vuoroa. Salminen Erkka ajaa Raumalta 15:35 Turkuun lähtevän vuoronsa. Turusta Laitilaan ja Raumalle Salmisen paluuvuoro lähtee 17:30.

Lakko pysäyttää mm. Savonlinjan Expressbus-vuorot. Kuva Mikkelistä helmikuulta 2005. Isompana.


Päivitetty 2.3.2010 klo 13:30