20.2.2008

Kirkkonummella ei huolta tietulleista tai ilmastonmuutoksesta

Kirkkonummen kuntaa eivät näytä keskustelut Helsingin ruuhkista, tietulleista tai ilmastonmuutoksesta hetkauttavan. Kunta on antanut luvan pykätä liudan asuntoja keskelle metsää, ja on nyt käärmeissään, kun valtio ei ole vielä pykännyt kuntaan moottoritietä, että sieltä metsän keskeltä pääsisi sutjakkaasti autoilemaan ihmisten ilmoille. Voivoi. Aiheesta uutisen kirjoittanutta Hesariakaan ei näytä tällainen yhdyskuntasuunnittelullinen tai ilmastopoliittinen näkökulma kiinnostavan, vaan lehti tyytyy pelkkään moottoritien puutteen valittelemiseen. Ehkä automainostajat eivät tällaisesta kriittisyydestä tykkäisi?

Tuo uutinen onkin varsinainen tyyppiesimerkki varsinkin kuntien suhtautumisesta ruuhkiin ja ilmastonmuutokseen. Monilla puolueilla ja toisinaan muillakin tahoilla on kyllä ohjelmissaan kauniita sanoja joukkoliikenteen kehittämisestä, mutta käytännössä melkein kaikkialla toimitaan samoin kuin Kirkkonummella: kaavoitetaan asuntoja minne sattuu niin, ettei toimivan joukkoliikenteen järjestäminen ole edes mahdollista. Tässä vaiheessa on oikeastaan jo turha motkottaa ihmisten runsaasta henkilöautoilusta: pakkohan ihmisten on jotenkin päästä käymään töissä ja ruokaostoksilla.

Muutamassa blogissa on pohdittu junaliikennettä käytettävyyden näkökulmasta. Decode-blogissa on ihmetelty aseman raidenäytön vaunutietoja. Köyttöliittymä.netissä mietitään asemien aikataulunäyttöjen toimivuutta ja raidejärjestelyjä, mitä kävin kommentoimassakin. Useimmitenhan asemilla raide 1 on asemarakennusta lähimpänä. Kaikkialla näin ei ole, koska raiteiden numeroinnissa noudatetaan samaa logiikkaa rataosittain: raide 1 on junaa ajavan veturinkuljettajan näkökulmasta aina samalla puolella, mutta asemarakennus on toisinaan osunut radan "väärälle" puolelle. Ainakin Kuopiossa ja Lahdessa asemarakennus ja raide 1 ovat osuneet kauas toisistaan. Pääradalla kaikki suurimmat asemat ovat säännöllisesti radan länsipuolella, jolloin numerot menevät matkustajankin kannalta loogisesti.

19.2.2008

Joensuu-Oulu -rataosan puolesta kampanjoidaan

Joensuun ja Oulun välisen rataosuuden puolesta kampanjoidaan netissä. Välillä oleva rataosuus Nurmeksesta Vuokattiin on huonokuntoinen, ja se jouduttanee lähivuosina sulkemaan, jos väliä ei kunnosteta. Sulkeminen on ollut jo aiemmin esillä muiden vähäliikenteisten rataosuuksien lakkautuksia suunniteltaessa. Nyt radan kunnostamisen puolella ovat erityisesti Venäjän asettamat puutullit, joiden vuoksi kotimaisen puun kaatamista ja kuljettamista olisi lisättävä, mutta tätä huonokuntoiset rataosuudet eivät nykyisellään kunnolla kestä. Kansalaisadressi kerää nimiä verkossa ja useissa liikkeissä Valtimossa, Nurmeksessa ja Lieksassa.

Myös Kemijärvellä kampanjoidaan julkisuudessa runsain määrin olleen sellutehtaan puolesta. Kampanja-aseeksi on otettu aiemmasta yöjunakapinasta tuttu ase: kalsarit. Aiheesta kertoi Kaleva kuun alkupuolella. Yöjunaa puolustettiin aikanaan Mie-ryhmän suunnittelemilla yöjuna-alusasuilla, jotka ilmeisesti myytiin loppuun Helsingin muotiliikkeissä. Minäkin olisin halunnut sellaiset, mutta jäin ilman.

Sunnuntai-iltana uutisissa kerrottiin näkyvästi Pieksämäki-Turku -pikajunan jämähtämisestä puoleksitoista tunniksi Paasivuoren tunneliin Muuramessa. Juna törmäsi kiskoilla olleeseen liikennemerkkiin ja veturin paineilmaletkut vaurioituivat. Liikennemerkki oli viety kiskoille VR:n mukaan ilkivaltaisesti ja poliisi tutkii asiaa. Itse suhtaudun kieltämättä melko skeptisesti uutisiin Keski-Suomen metsissä vaeltelevista ilkivallantekijöistä, vaikka mahdollistahan sekin tietysti on. Asianh selvittäminenhän on periaatteessa hyvin helppoa: jos maassa on lunta, näkyisi tunnelin ympäristössä todennäköisesti jalanjälkiä. Tosin mikään media ei näytä poliisilta tiedustelleen tällaista yksityiskohtaa, joka asiaa valaisisi.

Junasivusto Vaunut.org on näinä päivinä siirtymässä Resiina-lehden alaisuuteen. Sivustolla näyttää tällä hetkellä olevan käyttökatkos siirron vuoksi.

18.2.2008

IC-juna Hiekkaharjussa

Hiekkaharjussa oli marraskuun puolivälissä niin sumuista, ettei kokonaista junaa meinannut saada kuvaan lainkaan. IC-juna matkalla kohti Tikkurilaa ja Helsinkiä Hiekkaharjun lähijuna-aseman kohdalla.

16.2.2008

Savon oikorata kulkisi viitostien rinnalla

Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin suunniteltu Savon oikorata tulisi kulkemaan suurimman osan matkastaan valtatien 5 rinnalla. Lahden ja Heinolan välillä rata rakennettaisiin suurelta osin uudelle, enimmäkseen valtatien itäpuolella kulkevalle linjalle. Heinolasta Mikkeliin rata seuraisi suurelta osin nykyisen viitostien linjaa, Kuortin ja Vihantasalmen alueilla rata kulkisi viitostietä suoremmalla linjalla, nykyisestä valtatiestä kauempana. Pertunmaantien ja viitostien risteyksestä Hietaseen asti rata kulkisi viitostien vieressä, Hietasessa rata liittyisi nykyiseen Savonrataan. Tiedot selviävät Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen maakuntakaavojen luonnoksista.

Savon oikoradan asemia ei ole vielä taidettu miettiä, Heinolaan asema tietysti tulisi, mutta sitäkään ei kaavaluonnoksissa näy. Heinolan ja Mikkelin välisistä asemista ei tietääkseni ole juurikaan edes keskusteltu. VR:n voisi arvella olevan varsin haluton pysähtymään tällä välillä lainkaan, kun jo olemassa olevistakin pienistä rautatieasemista halutaan päästä enimmäkseen eroon. Viitostien varrella ei Heinola-Mikkeli -välillä ole merkittäviä asutuskeskittymiä, mutta toisaalta olisi melkoista haaskausta rakentaa pitkä oikorata kokonaan ilman asemia.

Mäntyharjun tekninen lautakunta päätti alkuviikosta, että sen mielestä koko Lahti-Heinola-Mikkeli oikoratalinjaus tulisi poistaa Etelä-Savon maakuntakaavasta, kertoo Länsi-Savo. Mäntyharju pitää nykyisen Savonradan kehittämistä parempana vaihtoehtona, jossa voitaisiin saada paremmat yhteydet Pietarin suuntaan. Mäntyharjua nyppii ilmeisesti sekin, ettei suunnitellulle ratalinjaukselle rakentaminen ole kovin suotavaa, eikä oikoradan linjaus kierrä Mäntyharjun keskustan kautta. Toisaalta Mäntyharjullakin voisivat tätä tulevaisuuden hanketta torpatessaan selvittää, kuinka moni haluaa pykätä kesämökkinsä sadan metrin päähän viitostiestä.

Aiemmin: Lahti-Heinola-Mikkeli -oikorata taas esillä (9.1.2008)

13.2.2008

HS: Oikorata vähentänyt matkustajia Helsinki-Lahti -bussivuoroilta

Helsingin Sanomat uutisoi vasta kiinnostavasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin Kerava-Lahti -oikoradan vaikutuksia bussivuorojen matkustajamääriin. Lappeenrannan yliopistossa tehdyn pro gradu-tutkielman mukaan oikorata on vähentänyt Lahden suunnan busseista yli satatuhatta matkustajaa syyskuun 2006 ja elokuun 2007 välillä.

Oikoradan ensimmäisenä vuonna Lahden pikavuorot kadottivat suunnasta riippuen 32–37 prosenttia matkustajistaan. Mäntsälässä luvut vaihtelevat vakiovuorojen 18:sta pikavuorojen 33 prosenttiin.

Lukujen perusteella Helsingin ja Lahden välisissä busseissa olisi ennen oikorataa kulkenut noin 300 000 matkustajaa vuosittain, ja matkustajamäärän olisi nyttemmin laskenut 200 000 vuosittaisen matkustajan paikkeille, aiheuttaen bussiyhtiöille yli miljoonan euron tulonmenetyksen. Tiedot ovat sikälikin kiinnostavia, että bussiyhtiöt eivät yleensä halua kilpailullisista syistä julkistaa tarkkoja lukuja matkustajamääristään.

Linja-autoliitto on aiheellisesti kritisoinut oikoradan lähijunaliikennettä, jonka valtio ostaa VR:ltä. Vuonna 2007 oikoradan lähijunat kustansivat valtiolle 3,6 miljoona euroa, matkoja tehtiin VR:n mukaan ostoliikenteessä eli Z-junilla noin 700 000.

Oikoradan yhtä matkaa kohti valtion kulut olivat HS:n mukaan 5,1 euroa, kun bussivuoroille valtion suoraa tukea ei tarvita lainkaan. Tätä voisikin verrata tilanteeseen, jossa valtio antaa vierekkäisistä lähikaupoista toiselle rahallista tukea, jotta se voi myydä tavaraa viereistä kauppaa halvemmalla.

Matkustajamääriä katsoessa hämmästyttää, että miten ihmeessä 700 000 matkustajaa vuosittain keräävä lähijunaliikenne ei ole VR:n mukaan kannattavaa, kun yli puolet vähemmän matkustajia keräävä bussiliikenne taas kannattaa itse itsensä.

Bussivuoroja ajetaan edelleen lähijunia tiheämmin ja matka kestää kauemmin, jolloin Helsinki-Lahti-välin bussiliikenteen voisi arvioida vaativan suunnilleen saman määrän henkilökuntaa kuin lähijunienkin, joita ajetaan kerran tunnissa. Junavuorollehan tarvitaan henkilökunnaksi vähintään kuljettaja ja konduktööri, kun busseihin riittää useimmiten yksi kuljettaja.

HS:n lisäuutisessa mainitaan oikoradan vähentäneen Mikkelin suunnan bussimatkustajia 7-9 prosentilla. Luku on yllättävän pieni, olisin itse veikannut sitä suuremmaksi. Matkustan usein Helsingin ja Mikkelin väliä, ja oikoradan vaikutuksen matkustajamääriin huomaa matkustaessaan toisinaan selvästi: junissa on aiempaa täydempää, busseissa tyhjempää. Junissa on toisinaan jo niinkin täyttä, että bussilla kulkeminen on pitempään kestävästä matkasta huolimatta mukavampaa, kuten joululomalta palatessani huomasin.

VR kertoi syksyllä matkustajamäärän Mikkelin junaliikenteessä kasvaneen noin kolmanneksella, joten junaliikenne on onnistunut haalimaan suurimman osan matkustajistaan henkilöautoista. Tätä voidaankin pitää varsin hyvänä kehityksenä.

Aiheesta aiemmin: Koiviston Auto ostaa Sukulan Linjan (7.9.2007)

4.2.2008

PC-pistokepaikan varaaminen Junamaatilla

Teksti ja kuva: Timo-Pekka Heima
IMG40065. Junamaatti Seinäjoella

Junamaatti Seinäjoen matkakeskuksessa heinäkuussa 2007. Kuva on otettu aamuyöllä, mutta matkakeskuksen odotustilat ovat silti avoinna yöjunamatkustajia ajatellen.

Osmo Soininvaara valitteli blogissaan junien huonoja työskentelytiloja ja kaipasi erityisiä toimistohyttejä, joissa kannettavan käyttö sujuisi nykyistä jouhevammin. PC-pistokepaikoilla työergonomia on huono, ja paikat ovat yleensä vaunun keskellä, ikävän meluisassa kohdassa.

Kommenteissa valiteltiin, miten PC-pistokkeella varustetun istumapaikan varaaminen Junamaatin kautta on myös hankalaa. Itse muistan muutaman kerran varanneeni lippuautomaatin kautta PC-paikan eikä se muistaakseni ollut hankalaa.

Kävin sunnuntaina katsomassa, miksei PC-paikan varaaminen Junamaatin kautta onnistunut. Paikan varaaminen kävi kyllä helposti, mutta vaati näköjään yhden jujun.

Kun automaattiin on näppäillyt haluamansa matkan, se tarjoaa pikavalintana mahdollisuutta varata lipun seuraavaksi lähtevään junaan. Tätä pikavalintaa käyttäessään ei näköjään voi varata pc-paikkaa.

Jos siis haluaa varata PC-pistokepaikan Junamaatilla, kannattaa seuraavaksi lähtevän junan sijaan valita alareunassa oleva “muut liput ja junat”-kohta ja valita sieltä se juna, johon on menossa.

Tämän jälkeen Junamaatti kysyy mahdollisia alennuksia, ja näiden jälkeen se kysyy mahdollista erikoispaikkaa. PC-paikka löytyy tästä erikoispaikat-kohdasta, lemmikkipaikkojen yms. ohella.

Kokeilin muutamaa eri yhteyttä, ja tätä kautta pc-paikan sai varattua ainakin testaamilleni yhteyksille.