30.1.2008

Vehviläinen: Länsimetro-rahoituksella on rajansa

Liikenneministeri Anu Vehviläinen kommentoi valtion osallistumista Länsimetron rahoitukseen Ylen Launtaiseura-ohjelmassa 26.1.2008. Vehviläinen oli hämmästynyt kustannusten tuplaantumisesta ja tivasi asiaan selvitystä Helsingin ja Espoon johtajilta. Vehviläinen arveli myös, että valtion lupautuminen hankkeen osittaiseksi maksajaksi on saanut kaupungit lepsuilemaan hankkeen budjetissa. Millään hankkeella ei hänen mukaansa ole ohituskaistaa, eikä valtion piikki ole loputtomiin auki. Liikenne- ja viestintäministeiö tiedotti, että valtion osallistumisesta Länsimetron rahoitukseen päätetään hallituksen kehysriihessä maaliskuun alussa.

Samalla Vehviläinen kertoi myös kannattavansa ruuhkamaksujen tuomista pääkaupunkiseudulle. Tammikuun lopulla ruuhkamaksut lähtivät etenemään myös Helsingin kaupunginvaltuustossa, kun SDP kertoi kannattavansa ruuhkamaksujen käyttöönoton selvittämistä ja valtuusto hyväksyi ruuhkamaksujen tutkimisen. Helsingin demareissa näyttääkin tapahtuneen jonkinasteinen ympäristöherääminen, kun SDP muutti tammikuussa kantaansa myös Helsingin keskustatunnelin rakentamiseen ja asettui hanketta vastaan. SDP:n vastahankaisuus muutti keskustatunnelin toteutumisen entistä epätodennäköisemmäksi kun hanketta jäi kannattamaan suurista puolueista vain kokoomus.

HS kertoi helmikuun alussa, että metron oranssi ilme tulee olemaan Espoossa samanlainen kuin Helsingissäkin. Maan alle sijoittuville asemille aiotaan johtaa luonnonvaloa varsinkin porraskäytävien kautta. Uusille asemalaitureille suunnitellaan lasiseiniä, jolloin laitureille hyppääminen tai putoaminen tulisi lähes mahdottomaksi. Laitureista on suunnitelmien mukaan tulossa 90-metrisiä, jolloin asemalle mahtuisi kahden vaunuparin mittainen metrojuna. Nykyisille metroasemille mahtuu kolmivaunuinen juna.

Aiemmin aiheesta: Länsimetron hinta nousee edelleen (11.1.2008)

29.1.2008

Poimintoja tammikuulta

Linkkejä ja poimintoja tammikuun joukkoliikenneuutisista ja -aiheista, jotka jäivät tässä blogissa osin käsittelemättä.

VTT arvioi Destian ylläpitämän Matka.fi -reitti- ja aikatauluhakupalvelun tuottavan yhteiskunnalle miljoonia euroja vuodessa, kerrotaan Tietoviikossa. Joukkoliikenneyritykset hyötyvät palvelusta lisääntyneinä matkustajamäärinä ja lipputuloina, matkustajat taas hyötyvät löytämällä joukkoliikenteen reitit ja aikataulut helpommin. Tällä hetkellä palvelusta kuitenkin puuttuvat vakiovuorojen ja osin pikavuorojenkin aikataulut palvelun tuottaja Destian ja aikataulut aiemmin toimittaneen Matkahuollon kustannuserimielisyyksien vuoksi. Matka.fi-palvelu.

Helsinki-Vantaan lentokentälle halutaan suora kaukojunayhteys, kerrottiin Ylen Etelä-Savon radiossa kuun lopulla. Itä- ja Kaakkois-Suomen maakuntaliitot aikovat käydä ajamaan suoraa kaukojunayhteyttä Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Etelä-Savon maakuntahallitus pitää suoraa junayhteyttä tärkeänä maakunnalle ja koko Itä-Suomelle. Aiemmin en muistakaan maakuntaliiton puheissa tällaisen hankkeen vilahtaneen. Tuntuu melko kaukaa haetulta hankkeelta, jos Itä-Suomen maakuntaliitot puuhaavat radanpätkää Vantaalle, jonne pääsee esim. Expressbusseilla nykyisiä junayhteyksiä useammin. Eikö kotimaakunnissa riitä puuhasteltavaa?

VR aikoo rekrytoida lähes 2000 työntekijää junaliikenteeseen seuraavan viiden vuoden aikana, kertoo Taloussanomat. VR kertoo kaipaavansa erityisesti veturinkuljettajia, konduktöörejä, asentajia ja ratapihatyöntekijöitä. VR:n nykyisestä henkilöstöstä iso osa siirtyy lähivuosina eläkkeelle.

Teollisuuden Raideliikenne TR Group Oy aikoo aloittaa tavaraliikenteen Itä-Suomessa vuonna 2009. Aiheesta kertoo Savon Sanomat. Yhtiö aikoo keskittyä metsä- ja kaivosteollisuuden tavarakuljetuksiin. TR Groupin toimitusjohtaja kertoo, että vetureista on jo tehty tarjouspyyntöjä, kuljettajia yritys aikoo kouluttaa itse. Myös muutamat VR:n palveluksessa olevat kuljettajat ovat toimitusjohtajan mukaan tiedustelleet jo töitä yrityksestä. VR:n monopoliasema rautateiden tavaraliikenteessä päättyi vuoden 2006 lopussa.

24.1.2008

Pääkaupunkiseudun uusien lähijunien ilme selville

Pääkaupunkiseudulle hankittavien, uusien lähijunien ilme alkaa selvitä. Junat tilaava, VR:n ja pääkaupunkiseudun kaupunkien omistama Junakalusto Oy on julkaissut nettisivuillaan havainnekuvia uusista junista. Ensimmäiset uudet junat on tarkoitus saada matkustajaliikenteeseen vuoden 2009 lopulla. Flirt-malliset junat toimittaa sveitsiläinen Stadler ja ne tulevat liikennöimään YTV-alueen junareiteillä Helsingistä Keravalle, Vantaankoskelle ja Kirkkonummelle. Uusia junayksiköitä tilataan peräti 32 kappaletta, jolloin uusia vaunuja tulee liikenteeseen 128 kappaletta. Suomessa junien on ennakoitu käyttävän Sm5-kalustotunnusta, jatkona nykyisille sähkömoottorijunien mallitunnuksille. Nykyisissä lähijunayksiköissä on yhteensä 140 vaunua, joista ainakin vanhimpia Sm1-mallisia junia poistuu liikenteestä uusien junien tultua käyttöön.

Uudet junat ovat matalalattiaisia, ja yksi junayksikkö tulee koostumaan neljästä vaunusta. Sisätilat ovat nykyisiä lähijunia metromaisemmat, sisätiloissa ei näyttäisi olevan väliovia. Junan sisällä on metrosta poiketen portaita vaunujen väliköiden ja pyörien kohdalla. Istumapaikat on ryhmitelty samoin kuin nykyisissäkin lähijunissa: kolmen ja kahden istuimen vastakkain oleviksi ryhmiksi. Vessakin näyttäisi löytyvän, vaikkei sille pääkaupunkiseudun sisäisessä liikenteessä ehkä olisikaan paljoa tarvetta. Toisaalta, uudet junat ovat toivottavasti pitkäikäisiä eikä vielä voida tietää, josko YTV-alue parinkymmenen vuoden päästä yltää vaikka Tampereelle asti.

Havainnekuva pääkaupunkiseudulle hankittavista, uusista lähijunista.
Kuva: junakalusto.fi


Päivitys 2.2.2008: Kaksi uudenmallista lähijunaa tulee pääkaupunkiseudulle testikäyttöön marraskuussa 2008. Laajemmin matkustajakäyttöön junat tulevat vuotta myöhemmin. Asiasta kertoi Radio Helsinki uutisissaan.

23.1.2008

Lennot Lappeenrantaan alkoivat

Lappeenrannan lentoliikenne käynnistyi uudelleen maanantaina. Ensimmäisinä päivinä 34-paikkaiseen, tsekkiläisen Central Connect Airlinesin liikennöimään koneeseen on noussut useimmilla lennoilla parisenkymmentä matkustajaa, kertoo sanomalehti Etelä-Saimaa.

Välin lentoliikennettä varten perustettu Fly Lappeenranta-yhtiö kilpailee nopeutta ja jatkoyhteyksiä kaipaavien bisnesmatkustajien ohella myös muista Lappeenranta-Helsinki -matkustajista hinnoittelulla. Ensimmäiset tuhat yhdensuuntaista lentomatkaa myydään 39 euron hintaan, ja myöhemminkin osalle lennoista myydään 42 euroa maksavia turistilippuja. Normaalihintainen, yhdensuuntainen aikuisten junalippu maksaa suunnilleen saman verran, Pendolinossa jopa hieman enemmän. Vaihdettava ja palautettava lentolippu maksaakin tosin jo 195 euroa.

Opiskelijat, nuoriso ja eläkeläiset pääsevät lentämään yleensä 42 eurolla. Vastaava alehintainen junalippu maksaa tällä hetkellä Helsinki-Lappeenranta -välillä Intercity-junassa 18,70 euroa ja Pendolinossa 21,60 euroa.

Aiemmin aiheesta: Mikkeli hamuaa jo lentoja Lappeenrannasta (14.1.2008)

14.1.2008

Mikkeli hamuaa jo lentoja Lappeenrannasta

Syksyllä 2007 päättynyt Lappeenranta-Helsinki -lentoliikenne on käynnistymässä uudelleen 21.1.2008 alkaen. Väliä lentää Tango-markkinointinimellä toimiva Fly Lappeenranta -yhtiö, jonka omistavat Lappeenrannan kaupunkiyhtiöt ja paikalliset sijoittajat. Yhtiö ostaa lentovuorot tsekkiläiseltä Central Connect Airlinesilta, ja väliä lennetään alustavan aikataulun mukaan viidesti päivässä suuntaansa. Matkan on tarkoitus taittua 35 minuutissa. Lennot Lappeenrannasta Helsinkiin keskeytyivät syyskuun 2007 alussa, kun väliä aiemmin hoitanut Finncomm Airlines lopetti liikennöinnin kannattamattomana.

Vaikka Lappeenranta-Helsinki -lentoliikenne ei ole vielä ehtinyt edes käynnistyä uudelleen, on Mikkelissä jo alettu miettiä mahdollisuuksia saada Lappeenranta-Helsinki -lentoja kierrätettyä Mikkelin kautta. Mikkelin kaupungin johto on jo ollut asian tiimoilta yhteydessä Lappeenrantaan, kertoo Etelä-Savon Radio.

Lentovuorot Mikkeliin loppuivat syksyllä 2005, eikä tämä ole kaupungin liike-elämää ainakaan näkyvästi hiljentänyt. Liikenneministeriö on jo aiemmin linjannut, ettei se aio tukea rahallisesti Mikkelin lentoja, koska matka Helsinkiin taittuu junalla ja autollakin alle kahdessa ja puolessa tunnissa. Mahdolliset lennoista aiheutuvat tappiot menisivät ilmeisesti taas mikkeliläisten maksettaviksi, ellei kaupunki onnistuisi löytämään mahdollisesti tappiollisille lentovuoroille yksityistä rahoitusta. Lappeenrantalaiset eivät vielä liene ilmaisseet mielipidettään lentojen kierrättämiseen, mutta tuskin he kovin innokkaasti haluavat hidastavat lentovuorojaan Mikkelin-kierroksella.

Myöhemmin aiheesta: Lennot Lappeenrantaan alkoivat (23.1.2008)

11.1.2008

Länsimetron hinta nousee edelleen

Espooseen rakennettavan Länsimetron hinnaksi arvioidaan nyt jo yli 800 miljoonaa euroa, kertovat Ylen uutiset. Alkuperäisestä arviosta hinta on lähes kaksinkertaistunut. HS siteeraa sivuillaan Ylen uutista, mutta jättää lainaamatta Ylen uutisen lopusta seuraavaa: "Ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan metro Helsingin Ruoholahden ja Espoon Matinkylän välillä ei lisäisi joukkoliikenteen käyttäjämäärää tai lyhentäisi keskimääräistä matka-aikaa Helsingin keskustaan." Joskaan mitään uuttahan tässä tiedossa ei olekaan, luultavasti Hesarikin on asian monissa vuosien varrella tekemissään Länsimetrouutisissa ehtinyt mainita.

Kiinnostavaa muuten on verrata Länsimetron noin 13,4 kilometrin mittaisen osuuden arvioitua, 800 miljoonan euron rakentamiskulua Kerava-Lahti -oikoradan kustannuksiin. Noin 75 kilometrin mittainen oikorata kustansi kaikkiaan 331 miljoonaa euroa. Tässä mielessä olisi huomattavasti järkevämpää pyrkiä laajentamaan rautatieverkkoa, rakentamaan lisäraiteita ja lisää asemia nykyisten ratojen varsille, eikä välttämättä kaivaa kallista metroa Espooseen.

Tästä huolimatta en osaa Länsimetron rakentamista vastustaakaan, asiaan kun on vaikea muodostaa tiukkaa mielipidettä. Eihän nykyinen bussijärjestelmäkään kovin hyvä ole, Länsiväylää huristelevat bussijonot tuottavat melkoisesti päästöjä kaupunki-ilmaan ja jämähtävät helposti jonoon, jos Länsiväylällä kolaroidaan. Ainakin metro on luotettavampi, tuottaa liikennöidessään vähemmän päästöjä ja on liikennöintikustannuksiltaan nykyistä bussijärjestelmää halvempi. Mutta jos kustannukset nykyistä vauhtia kasvavat, voi metron hinta poksutella jopa miljardin euron rajan rikki. Sillä rahalla olisi saanut paljon kaikkea muutakin mukavaa. Esimerkiksi kaupunkiradan jatke Leppävaarasta Espoon keskukseen maksaisi arvioiden mukaan 120 miljoonaa euroa, mahdollistaen tiheämmät junavuorot ja tiiviimmän rakentamisen Keski-Espoon alueella.

Viime viikonvaihteessa YTV kertoi verkon ohittaneen suosiossa paperille painetut aikataulukirjat. Varsinkin nuoret tarkistavat joukkoliikenteen aikataulut pelkästään verkosta. Itsekin voin allekirjoittaa tämän, vaikka olen paperiset aikataulukirjat joskus hakenut, en enää edes tiedä, missä tällä hetkellä lienevät. Kaukojunien aikataulut sen sijaan tulee vielä useimmiten katsottua VR:n aikataulukirjasta, kun verkossa olevat junien aikataulut eivät tunnu yhtä käteviltä. Aikataulutaulukot vaativat paljon klikkailemista, ja matkahaussa olisi tiedettävä etukäteen viikonpäivä, jolloin matkustaa. Olisi hyvä, jos VR:kin tarjoaisi verkossa palvelun, joka listaisi tietyn yhteysvälin kaikki junat viikonpäivästä riippumatta, Matkahuollon aikatauluhaun tyylisesti.

10.1.2008

HKL:n raitiovaunu #14 Eirassa

HKL:n laihialaismallinen, vanhempi raitiovaunu #14 Eirassa maaliskuussa 2005, linjalla 1A. Tietääkseni kyseinen raitiovaunu on edelleen olemassa, joskaan liikenteessä tätä ei enää juurikaan näy.
Isompi kuva.
HPIM2493. Raitiovaunu Eirassa


HKL:n raitiovaunu #14 jatkaa matkaansa Eirasta. Isompana.
HPIM2497. HKL #14 Eirassa

9.1.2008

Lahti-Heinola-Mikkeli -oikorata taas esillä

Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin kulkeva oikorata nytkähti minimaalisen pienen askeleen kohti mahdollista toteutumistaan. Heinolassa tänään pidetyssä seminaarissa päätettiin esittää Nopeat Itäradat -projektille, että Savon oikoratahanketta lähdettäisiin viemään eteenpäin. Vetoapua ratayhteyden selvittämiseen saadaan Ratahallintokeskukselta, joka lupautui mukaan päivittämään radan kannattavuusselvitystä. En tosin vielä laittaisi ainakaan rahojani likoon sen puolesta, että ehtisin oman elämäni aikana Savon oikoradan junassa matkustaa.

Olisi kuitenkin ihan toivottavaa, että Savon suunnan oikoratahanke pääsisi liikkeelle, vaikka aluksi pelkkänä oikoradan jatkeena Lahdesta Heinolaan, jonne oikoradan Z-junat voisivat jatkaa. Tosin edes tämän ratapätkän toteumista odotellessa ei kannata hengistystään pidätellä. Vaikka Lahti-Heinola -väliltä jo nykyisin ratakiskot löytyvätkin, on rata sähköistämätön ja kovasti mutkitteleva. Lakkautusuhkaakin sille on toisinaan väläytelty, mutta tästä on sentään nyttemmin luovuttu. Jotta Lahden ja Heinolan välille saataisiin säädyllistä vauhtia kulkevia matkustajajunia, olisi rataa ensin oiottava reippaammalla kädellä, mikä puolestaan maksaa. Eikä matkustajaliikenteen rata vain Heinolaan asti välttämättä olisi edes kannattava, Heinola kun ei ole väkimäärältään kovin suuri kaupunki. Mikkeliin asti jatkuvaa oikorataa muistelen ainakin joskus arvioidun jopa kannattavaksi hankkeeksi.

Mikkelin kaupungin johdon luulisi olevan innoissaan jo oikoradan mahdollisuudestakin, mutta Itä-Häme -lehden mukaan Mikkelin kaupunginjohtaja Eero Kaitainen oli ratapuheissaan varsin varovainen ja huolissaan muiden ratahankkeiden kohtalosta. Narinaa kuuluu myös Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta, joissa Savon oikorataa ei haluttaisi suunniteltavan. Pelkäävät sen tietysti vievän väkeä ja rahoitusta maan kaakkoiskulmalta Savon puolelle.

Lisäys: STT uutisoi myöhemmin, että koko Lahti–Mikkeli-välin hinnaksi on alustavasti arvioitu 300–500 miljoonaa euroa. Hinta olisi samaa luokkaa kuin Lahden oikoradalla, joka maksoi 331 miljoonaa euroa.

Myöhemmin aiheesta: Savon oikorata kulkisi viitostien rinnalla (16.2.2008)

5.1.2008

Tokeron tasoristeys

Mikkelin eteläpuolella sijaitseva Tokeron tasoristeys suljettiin joulukuussa 2007 autoliikenteeltä, kilometrin päähän tasoristeyksestä valmistui korvaava silta. Tokeron tasoristeystä on pidetty varoituslaitteista huolimatta vaarallisena huonon näkyväisyyden vuoksi.

Vuosikymmenen alkupuolella risteyksessä kuolikin mies ajettuaan puomin läpi Intercity-junan alle. Suoraan vastaan paistanut aamuaurinko oli häikäissyt kuljettajan, eikä tämä huomannut puomien olevan alhaalla. Auto kulkeutui junan alla satojen metrien päähän ja murskautui.

Tokeron tasoristeys marraskuussa 2007. Risteys oli joitain päiviä aiemmin suljettu autoliikenteeltä. Isompi kuva.
IMG44073. Tasoristeys

Tasoristeyksen työmaata joulukuussa 2007. Isompi kuva.
IMG44713. Tasoristeys Tokerossa

Työmaata joulukuussa toiselta puolelta rataa. Isompi kuva.
IMG44723. Tokero

2.1.2008

Pohjolan Liikenne ostanut M.V. Wikström Oy:n

Pohjolan Liikenne on ostanut kirkkonummelaisen bussiliikennöitsijä M.V. Wikström Oy:n, kerrotaan Joukkoliikennefoorumilla. Kirkkonummen Liikenteenäkin tunnettu bussiyritys liikennöi useita Helsingin ja Kirkkonummen välisiä vuoroja sekä Kirkkonummen sisäistä bussiliikennettä mm. Gesterbyn, Masalan ja Upinniemen alueille. Yrityksellä on vajaat 30 bussia.

Wikström on jarruttanut YTV-alueen laajentumista Kirkkonummen suuntaan kieltäytymällä liittymästä YTV:n liikennejärjestelmän piiriin. Vuoden 2007 alussa Kirkkonummen lähijunaliikenne ja Pohjolan Liikenteen ajamat bussilinjat tulivat YTV-alueen ns. kolmanneksi vyöhykkeeksi, jolloin YTV:n seutuliput alkoivat kelvata koko juna- tai bussimatkalle Kirkkonummelta Helsinkiin. YTV kertoi joulukuussa 2007 Kirkkonummen ja sen lähiasemien matkustajamäärien junaliikentessä nousseen vuodessa liki viidenneksellä. Tämän arvellaan vähentäneen matkustajia Wikströmin busseista.

Wikström on tarjonnut Kirkkonummikortti-nimistä 30-päivän 115 euroa maksavaa kausilippua, jolla saa matkustaa vapaasti yrityksen busseissa Kirkkonummen, Espoon ja Helsingin alueella. Vastaava YTV:n kausilippu Kirkkonummen ja Helsingin välille on maksanut 113,90 euroa (115,80 e 2008 alusta alkaen) ja tarjonnut samalla mahdollisuuden vaihtaa kaikkiin pääkaupunkiseudun joukkoliikennevälineisiin, joihin Wikströmin kausilippu taas ei ole kelvannut. Siihen on voinut kyllä liittää YTV:n tai HKL:n kausilipun, mutta tällöin hinta on noussut huomattavasti YTV:n suoraa kausilippua korkeammaksi.

Huhtikuussa 2007 Pohjolan Liikenne osti Pornaisissa kotipaikkaansa pitäneen Linjaliike A.E. Koskinen & Pojat Oy:n, joka liikennöi useita linjoja pääasiassa Helsingin, Pornaisten ja Sipoon välillä.

Päivitys 2.1.2007 klo 12:50. Pohjolan Liikenne on vahvistanut kaupan tiedotteellaan:
"M. V. Wikström Oy:n osakekanta on siirtynyt Pohjolan Liikenteen omistukseen. M. V. Wikström Oy:llä on 27 linja-autoa ja 40 työntekijää ja sen liikevaihto on 2,6 milj. euroa. Yhtiö harjoittaa Helsingin ja Kirkkonummen välistä ja Kirkkonummen sisäistä liikennettä sekä ajaa myös Siuntioon, Inkooseen, Karjaalle ja Virkkalaan. Sekä ostaja- että myyjäosapuoli katsovat, että M. V. Wikström Oy:n harjoittaman liiketoiminnan kehittämiselle on olemassa parhaat edellytykset kiinteänä osana laajempaa linja-autoliikenteen kokonaisuutta."

Muualla verkossa
- M.V. Wikström Oy:n kotisivu (näyttötallenne 1.1.2008)
- Pohjolan Liikenne

1.1.2008

Bussi- ja junalippujen hinnat nousivat

Junalippujen ja Matkahuollon hintataulukon mukaan myytävien bussilippujen hinnat nousivat taas vuodenvaihteessa muutamia prosentteja. Paikallisliikenteen bussilippujen hinta nousi 2,70 eurosta 2,80 euroon. Korotus ei koske ainakaan YTV-aluetta, Turkua, Tamperetta, Ahvenanmaata ja Seinäjokea, mutta lähes kaikkia muita kaupunkeja se koskee. Bussilippujen hinta nousee keskimäärin 5,2 %. Bussilippu maksaa esimerkiksi 200 kilometrin matkalle nyt vakiovuorossa 28,50 euroa (aiemmin 27,10) ja pikavuorossa 31,60 euroa (aiemmin 30,00). Matkahuollon uusi taksataulukko PDF:nä.

Junalipuista eniten kallistui VR:n perimä junamaksu, joka maksetaan jos menee eri junatyypin junaan, mihin on lippunsa ostanut. Esimerkiksi jos menee pikajunan lipulla IC-junaan, perii konduktööri junassa viiden euron maksun, aiemman kolmen euron sijaan. Korotus koskee jälleen pahiten niihin matkustajiin, jotka aloittavat matkansa pieniltä asemilta, joilla ei ole lipunmyyntiä ja mahdollisuutta vaihtaa lippua toisenlaiseen ennen lähtöä. Junassa ei välttämättä saa istumapaikkaa, ja silti matkastaan joutuu maksamaan entistä enemmän. Myös muiden junamatkalippujen hinnat nousivat muutamalla prosentilla.

Seinäjoella ja Nurmossa puolestaan mentiin vuodenvaihteessa parempaan suuntaan ja laskettiin paikallisliikenteen lippujen hintoja reippaalla kädellä. Aiemman 2,70 euron sijaan aikuisten kertalippu maksaa nyt 2 euroa ja alle 12-vuotiaiden lasten yhden euron. Lastenvaunujen kanssa liikkuvat ja yli 65-vuotiaat saavat matkustaa ilmaiseksi. 30 päivän kausilippujen hinnat eivät nekään huimaa: aikuisille tuollainen maksaa 25 euroa ja alle 18-vuotiaille 20 euroa. Paikallisliikenteen kattavuus tosin on edelleen tyypillistä pikkukaupungin luokkaa: arkisin iltakahdeksan jälkeen ei paikallisbusseja juurikaan enää kulje, eikä sunnuntaisin ajeta ainoatakaan paikallisvuoroa. Joiltain suunnilta voi sunnuntaisin päästä kulkemaan kauempaa tulevilla vakiovuoroilla. Lisätietoja Seinäjoen kaupungin paikallisliikennesivulta ja Veolia Transport West Oy:n sivuilta.


Toivotan samalla hyvää uutta vuotta teille muutamille tämän blogin vakiolukijoille! Muutaman kuukauden tätä blogia nyt aktiivisemmin kirjoiteltuani olen huomannut, että käsiteltävistä aiheista näyttää olevan enemmänkin runsaudenpulaa kuin puutosta. Aikaa ja jaksamista vain on rajallisesti. Yritän kuitenkin kuluvan vuoden aikana päivitellä aktiivisesti tekemiäni matkoja ja muita joukkoliikenteen kuulumisia. Pyrin myös seuraamaan muiden kirjoittamia, joukkoliikennettä käsitteleviä blogimerkintöjä, aiemmin en ole tähän juurikaan ehtinyt. Mahdollisia toiveita ja palautteita otetaan tietysti myös kiinnostuneena vastaan.