24.11.2008

Junat myöhässä maanantainakin

Lähijunia Helsingissä, lunta
Lähijunia Helsingin asemalla maanantai-iltana 24.11.2008.

VR:n sunnuntai-iltainen ennuste junaliikenteen sujumisesta ei aivan osunut kohdalleen, vaan junaliikenne on tänäänkin ollut paikoin pahoissa vaikeuksissa lumisateen ja kalustovikojen vuoksi. 

Aamulla kello 8:30 Helsingin asemalla tilanne vaikutti hieman sekavalta: infonäyttöjen tiedot eivät useinkaan pitäneet paikkaansa, vaan laiturissa oli eri juna kuin mitä näytöissä sanottiin. Kuulutukset toimivat kuitenkin hyvin, yleensä naisääni kertoi junan lähtevän hetken kuluttua raiteelta X, ja perään sama kuulutettiin vielä automaattikuulutuksena. Kuulutuksessa valiteltiin myös näyttötauluissa olevia vääriä tietoja. 

Helsingistä 8:00 Kajaaniin lähtevä IC-juna pääsi lähtemään vasta kymmenen jälkeen. Joensuuhun Helsingistä kello 7:12 lähtevä Pendolino kulki myös pari tuntia myöhässä aikataulustaan ja ilmeisesti peruttiin Lappeenrannan ja Joensuun välillä. Joensuusta Helsinkiin 12:10 lähtevä Pendolinovuoro on myös peruttu, mutta tilalle on toivottavasti järjestetty muita kuljetuksia. Tampereen ja Turun junista peruuntui myös muutama, ja useampi juna kulki tunnin myöhässä. 

Päivittäinen koulumatka Helsingistä Lahteen alkoi vaivalloisesti: Z-junan pitäisi lähteä 8:41, mutta lähtöraiteella seisoi vain pitkä letka vanhempia lähijunia, jotka pian peruuttivat pois asemalta. 8:50 Z-junan raiteelle saapui N-juna, josta ensimmäisen junayksikön kuulutettiin lähtevän Lahteen. Z-juna lähti lopulta 9:10, kun junaan oli löydetty kuljettaja ja pahoiteltu junassa ollutta teknistä vikaa. Lahteen Z-juna saapui puolisen tuntia myöhässä ja kääntyi heti Riihimäelle lähteväksi taajamajunaksi. 

Pääkaupunkiseudun lähiliikenne on tiettävästi toiminut kohtalaisesti, junat ovat myöhästelleet mutta peruutuksia on tullut lähinnä Tikkurila-Helsinki -välin I-junissa. 

23.11.2008

Lumipyrystä haittaa junaliikenteelle

Sunnuntaina Etelä-Suomeen levittäytynyt sankka lymipyry näyttää perinteisesti haitanneen junaliikennettä pitkin iltaa. Lumipyry alkoi Helsingissä aamupäivällä ja sankkeni pitkin iltaa. Kolmelta iltapäivällä junaliikenne sujui vielä kohtalaisesti, mutta viiden aikoihin junaliikenne alkoi jo takkuilla. Muutama kuva toisessa merkinnässä.

HS:n keskustelujen ja VR:n liikennetietojen mukaankin Helsinki-Vantaankoski -välin M-junien liikenteessä oli myös vaikeuksia. HS:n lukijakommentin mukaan M-junia ei olisi kulkenut pariin tuntiin lainkaan, joskin toisaalta lumipeite vaimentaa junien ääntä. Ilmeisesti joitain M-junia peruuntui ja osa kulki myöhässä. Riihimäki-Lahti -välin taajamajunista moni kulki illalla 40 minuuttia myöhässä. Z-junistakin useampi näytti illalla kulkeneen puolisen tuntia myöhässä.

Kaukoliikenteessä myöhästeltiin varsinkin Itä-Suomen liikenteessä ja Helsinki-Tampere -välillä, missä useampi juna kulki illalla tunnin tai parikin myöhässä.

Joillekin junille myöhästymistä kertyi useampikin tunti. Kemijärven yöjuna lähti Helsingistä kello 23:18, kun aikataulun mukainen lähtöaika on 19:30. Riihimäellä juna oli tasan neljä tuntia myöhässä. Helsingistä kello 17:30 Vaasaan lähtevä IC-juna pääsi matkaan vasta 20:26, tosin matkustajia on toivottavasti jo ohjattu aiemmin lähteneisiin juniin, joista voi vaihtaa Vaasan-junaan Seinäjoella.

Joensuun iltajuna lähti Helsingistä kello 22:13, kun aikataulun mukaan lähdettäisiin kello 18:00. Toivottavasti VR on tiedottanut ja järjestänyt muita kuljetuksia väliasemien matkustajille, neljän tunnin odottelu Parikkalassa tai muilla pienemmillä asemilla tuskin on kovin mukavaa kun odotustilojakaan ei monilla asemilla enää ole. Myös illan Pendolino Helsingistä Kajaaniin lähti noin 2,5 tuntia myöhässä.

VR lupaa liikennetiedotteissaan, että kaikki junat ajetaan maanantaina. Matkustajia pyydetään varautumaan myöhästymisiin junaliikenteessä aamupäivän aikana.

Lumimyrystä muualla

Luminen Helsinki

Talven ensimmäinen lumipyry iski sunnuntaina Helsinkiin ja haittasi perinteisesti liikennettä. Helsingistä klo 15:06 Tampereelle lähtevä IC-juna (oikealla) lähti myöhässä noin kello 15:30. Junan vaunut saapuivat Tampereelta ja olivat saapuessaan myöhässä. Muuten junaliikenne sujui kolmelta vielä hyvin, eikä myöhästymisiä näkynyt.

Lunta Helsingin asemalla

Lumista Pasilassa neljältä iltapäivällä.

Lunta Pasilassa

Metroliikennettä lumisade ei tiettävästi tälläkään kertaa haitannut. Kuva Sörnäisten ja Kalasataman asemien väliltä.

Metro lumisateessa

9.10.2008

Tietokonevika pysäytti junaliikenteen Etelä-Suomessa tunneiksi

Junaliikenne Etelä-Suomessa seisahtui torstaiaamuna täydellisesti liki kolmeksi tunniksi. Junien kauko-ohjausjärjestelmä meni aamukuudelta rikki pysäyttäen junaliikenteen Helsingin ja Turun, Vantaankosken ja Riihimäen välillä. Osa junista ajoi seuraavalle asemalle, mutta osa jäi matkustajineen asemien välille. Aamukahdeksalta liikenteenohjausjärjestelmä saatiin taas toimimaan pariksikymmeneksi minuutiksi, kunnes se meni uudestaan nurin ja liikkeelle päässeet junat pysähtyivät jälleen. Ennen yhdeksää junat saatiin uudestaan liikkeelle, mutta liikenne oli tietenkin täydellisesti sekaisin kolmen tunnin katkoksen takia. HS:n uutinen ja VR:n tiedote aiheesta.

Oikoradan junaliikenne Lahden ja Keravan välillä tavallaan toimi, koska sitä ohjataan Kouvolasta ja sikäläinen ohjausjärjestelmä pysyi kunnossa. Etelä-Suomen Sanomien mukaan junat lähtivät Lahdesta etelään melko normaalisti eikä asemalla ollut mitään sen kummempaa tiedotusta junaliikenteen täydellisestä pysähtymisestä Keravan eteläpuolella.

Niinpä matkustajatkin lähtivät Lahdesta ja Mäntsälästä kohti Helsinkiä tietämättä, että juna jää seisomaan jonnekin Haarajoen ja Keravan välille epämääräiseksi ajaksi, jos ei sattunut ennen lähtöä kuulemaan asiasta uutisista. Olisi toivonut VR:n vaivautuvan kertomaan edes Lahdessa, että junalla ei ehkä pääsekään Helsinkiin asti, jolloin osa matkustajista olisi voinut lähteä kohti Helsinkiä aseman vierestä kulkevilla pikavuorobusseilla. Muilla Etelä-Suomen asemilla tätä ongelmaa ei ollut, kun junat eivät liikkuneet mihinkään suuntaan.

Kello 8:20 Helsingin asemalla seisoskeli vain tavanomaisen oloinen määrä matkustajia. Moni lienee kuullut junaliikenteen katkeamisesta jo ennen lähtöä ja hankkiutunut toiseen kulkuneuvoon. Yksi yksinäinen lähijunayksikkö saapui asemalle rantaradan suunnasta noin kello 8:15, ilmeisesti liikenteenohjauksen ollessa tuolloin hetkisen toiminnassa. Aseman infonäytöissä kerrottiin junaliikenteen olevan poikki, ja etteivät infonäytöt ole käytösssä. Automaattikuulutus kertoi junan saapuvan aivan kuin kaikki olisi normaalisti.

Bussiliikenne ja Helsingin sisääntuloväylät ruuhkautuivat junaliikenteen pysähtymisen vuoksi. Varsinkin asemien läheisyydestä kohti Helsinkiä ajaneet bussit täyttyivät. Helsingistä pohjoiseen menevät matkustajat vaihtoivat junat linja-autoihin, mikä ruuhkautti Helsingin Matkahuoltoa.

Kello 8.30 Helsingistä kohti Lahtea, Mikkeliä ja Joensuuta lähtenyt Savonlinjan pikavuoro täyttyi matkustajista ja jäi aikataulustaan jälkeen varttitunnin. Viikin pysäkillä bussi ei päässyt ensin liikkeelle, ja kuljettaja kertoi käsijarrun jumiutuneen. Muutaman minuutin jälkeen bussi lähti lopulta liikkeelle ja matkustajat taputtivat helpottuneina. Lahteen bussi saapui reilun varttitunnin myöhässä, mutta saapuipa kuitenkin ja pääsin sentään koululle.

Myös junaton vyöhyke. Torstaiaamuna Helsingin rautatieasemalla olisi savuttomuuden sijaan ollut kivempi tietää, lähteekö asemalta ainoatakaan junaa lähituntien aikana mihinkään suuntaan.

IMG46706. Myös junaton vyöhyke

6.8.2008

Joukkoliikenteestä muissa blogeissa

Heinäkuu on mennyt lomailun merkeissä siinä määrin tehokkaasti, ettei blogiasioita ole tullut juurikaan mietittyä vaikka aiheita ja matkakokemuksiakin olisi riittänyt. Josko tästä vauhti taas kiihtyisi edes viikottaisiksi päivityksiksi.

Liikenneasioista kirjoitetaan toisinaan muissakin blogeissa, siispä poimintoja viime aikoina havaituista. Ja vähän omia kommentteja kanssa.

Kari T kehuu Paunun palvelua bussimatkalla Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle, bussissa käynnistetty kannettava tarjosi Paunun ilmaista Wlan-yhteyttä käytettäväksi.

Kulutusjuhlassa kirjoitetaan VR:n perivän maksua, kun automaatista ostettu junalippu vaihdettiin lippuluukulla toiselle paikalle. Kävin tätä kommentoimassakin, koska syynä lienee Junamaatista ostettavaan lippuun tuleva 50 sentin alennus, jota ei saa jos ostaa lipun lipunmyynnistä. Toisaalla Murskaavaa-blogissa taas kerrankin kehutaan VR:n palvelua: jo ostetun lipun vaihtaminen toiseen junaan onnistui helposti, ja rahaa tuli vielä takaisinkin.

Janne kaipailee Emmekö me ymmärrä -blogissa VR:lle kanta-asiakkuusjärjestelmää ja parempia palveluita asemien laitureille. Luulen, ettei VR, tai täsmällisemmin junien ravintolapalveluista vastaava Avecra, ole kovin innostunut laajentamaan myyntipalveluitaan asemalaitureille, varsinkin Suomen talvioloissa se voisi olla varsin epäkäytännöllistä. Ja useimmiten vähin tavaroin liikkuvat matkustajat kiirehtivät asemilla ostamaan eväänsä R-kioskilta tai Tampereella asematunnelin Siwasta, joissa on sentään hieman junien ravintolavaunuja ja myyntikärryjä halvempaa.

Toisenlaisia liikennekokemuksia: Oharin paalussa bussimatka kolmevuotiaan kanssa, ja Kaurislapsen kakuissa modernin junan muotoista kakkua.

Maininnan ansaitsee endottomasti myös Erikeeperin blogi Helsinki-Riihimäki, jossa kirjanpitäjä blogin nimen mukaisesti kirjaa Helsinki-Riihimäki -välin junamatkoilla tehtyjä monenlaisia havaintoja niin junaliikenteen kuin maailmankin menosta.

4.7.2008

Rautatie Helsingin Merisatamassa puretaan

Helsingin Merisatamassa kulkevan vanhan rautatien ja radan tasoristeysten purkaminen aloitetaan ensi viikolla, kertoo Ratahallintokeskus tiedotteessaan. Eteläisessä Helsingissä kulkevasta rautatiestä puretaan Marian sairaalan vaihteista lähtevä, Hietalahden ja Eiranrannan ohi Merisatamaan jatkunut, noin kahden kilometrin mittainen rataosuus.

Merisataman radan rakentaminen aloitettiin 1916. Raiteisto uusittiin täydellisesti 1960-1970 -lukujen taitteessa, ja liikenne Merisatamasta Katajanokalle ja Eteläsatamaan lopetettiin 1980, jolloin myös suuri osa tarpeettomaksi jääneistä raiteista purettiin, kertoo Ratahallintokeskus. Jäljelle jäänyt rataosa on ollut Aker Finnyardsin käytössä, ja siinä on ajettu toisinaan museo- ja tilausjunia.

Raiteiden purkamisen ohella Ratahallintokeskus kunnostaa Kauppatorilla ja Hietalahdessa sijaitsevat kääntösillat. Purku- ja kunnostustöiden jälkeen alue luovutetaan Helsingin kaupungille, joka hoitaa lopullisen maisemoinnin. Ratahallintokeskus arvelee töiden hinnaksi noin 100 000 euroa.

Hieman harmillista, että perinteinen rautatie poistuu Helsingistä, vaikkei sille ole käyttöä enää ollutkaan. Kiskot ovat olleet muuten paikoin kovasti muuttuneessa kaupungissa pienenä muistutuksena alueen historiasta.

Merisataman rataa Hietalahdessa tammikuussa 2008. Isompi kuva.
IMG44816. Rautatie Hietalahdessa


Merisataman rataa telakan kohdalla joulukuussa 2006. Isompi kuva.
IMG31922. Rata Merisatamaan


Satamaradan päätepuskuri Merisatamassa kesäkuussa 2004. Isompi kuva.
HPIM1054. Päätepuskuri

18.6.2008

Rekkojen hidastelu voi haitata juhannuksen bussiliikennettä

Rekkayrittäjät ilmaisivat alkuviikosta aikovansa haitata juhannuksen menoliikennettä köröttelemällä 20 kilometrin tuntinopeudella ainakin Helsingin ulosmenoteillä. Yrittäjät protestoivat näin polttoaineustannusten rajua nousua, joka uhkaa ajaa useita alan yrityksiä talousvaikeuksiin. Rekkojen hidastelemisen on tarkoitus alkaa torstaina puoliltapäivin ja jatkua ilmeisesti iltakuuteen asti. Poliisi on ilmaissut puuttuvansa rekkoen hidasteluun, ja alan etujärjestä SKAL on toivonut yrittäjien luopuvan tempauksesta, mutta keskiviikkoillan uutisten mukaan useat rekkayrittäjät aikovat silti osallistua liikenteen hidastamiseen.

Lisäksi Luumäellä Etelä-Karjalassa Jurvalan taajaman asukkaat osoittavat mieltään ruuhkaisen valtatie kuuden siirtämiseksi pois taajama-alueelta. Torstai-iltapäivällä neljältä alkavassa mielenosoituksessa aiotaan hidastaa kuutostien liikennettä köröttelemällä liikenteessä autoilla ja traktoreilla 20–30 kilometrin tuntivauhtia.

Toteutuessaan rekkojen ja luumäkeläisten hidastelu aiheuttaa merkittävää haittaa erityisesti Helsingistä lähtevien pikavuorobussien liikennöinnille. Juhannus on muutenkin bussiliikenteen vilkkaimpia sesonkeja, ja tavallisestikin mökeilleen köröttelevät henkilöautoilijat haittaavat ja hidastavat pikavuorojen aikataulunmukaista liikennöimistä.

Keskiviikkoiltana yksikään suurimmista pikavuoroliikennöitsijöistä ei ollut nettisivuillaan kertonut, aikovatko he jotenkin varautua rekkojen hidastelemiseen. Käytännössä bussiyritykset voivat ohjata pikavuorojaan vaihtoehtoisille reiteille.

Jos rekkojen hidastelu toteutuu ja liikenne valtateillä jumiutuu pahasti, kannattaa Helsingistä bussilla lähtevän valita mahdollisuuksien mukaan erikoispikavuoro, jolla on mahdollisimman vähän välipysähdyksiä matkan varrella. Tällöin bussi voi tarvittaessa ajaa pitkiäkin matkoja poikkeusreitillä valtateiden ulkopuolella, kun matkan varrella ei ole pysäkkejä. Toinen vaihtoehto on suosia vakiovuoroja, jotka ajavat tavallisestikin isojen teiden ulkopuolella, tai lähteä Helsingistä ensin junalla, ja vaihtaa bussiin vasta matkan varren kaupungissa. Maakuntakaupungeista bussimatkalle lähtijän taas kannattaa torstaina iltapäivällä pyrkiä lähtemään bussivuorolle, joka ei tule kaupunkiin Helsingistä asti, jos tällaisia vuoroja vain on tarjolla.

Päivitys klo 21: Ylen uutisissa kerrotaankin rekkayrittäjien peruneen mielenilmauksensa, joten bussiliikenteenkin pitäisi sujua torstaina tavanomaisen ruuhkaisissa merkeissä.

13.6.2008

Raitiovaunuliikenteessä useita häiriöitä

Helsingin joukkoliikenteessä tuntuu tänään sattuvan ja tapahtuvan. Iltapäivällä kahden aikaan raitiovaunu törmäsi toisen perään Mäkelänkadulla. Uutisten mukaan tyhjänä Käpylää kohti ajanut, ilmeisesti varikolta tulossa ollut linjan 1 raitiovaunu törmäsi linjalla 7B olleeseen vaunuun, jossa oli viitisenkymmentä matkustajaa. Matkustajista 17 loukkaantui, pelastuslaitoksen mukaan yhden matkustajan sääriluu olisi murtunut. Loukkaantuneet vietiin tarkistettavaksi Töölön ja Marian sairaaloihin. Peräänajon arvellaan johtuneen jarruviasta. Raitiovaunuliikenne Mäkelänkadulla on HKL:n poikkeusinfon mukaan palautunut normaaliksi iltapäivällä neljän jälkeen. HS:n uutinen kolarista. Iltalehdessä oli myös kuva ilmeisesti linjan 7B raitiovaunun sisältä. Ilmeisesti vaunun väliosa on kolarissa hieman ruttaantunut, joskin puuttuvat lattiankappaleet lienee joku nostanut tuonne kauemmas, jotenkin epätodennäköiseltä näyttää että tuonne lentäisivät noin itsestään.

Raitiovaunuliikenne on lisäksi edelleen alkuillasta poikki Katajanokan ja keskustan välillä. Liikenne on jouduttu katkaisemaan Työ- ja elinkeinoministeriössä iltapäivällä syttyneen tulipalon vuoksi. Syttymissyytä ei uutisissa ole nähdäkseni mainittu, mutta keskusteluissa arvellaan Pekkarisen tulenarkojen taulujen sopivasti roihahtaneen. Ministeriön Mariankadun puoleisessa osassa savuttava palo ja sammutustyöt estävät myös linjan 4 raitiovaunujen kulkemisen Katajanokalle ja linjan 3T kulkemisen Kauppatorilta Senaatintorille. 3T ajaa kuitenkin Eiran lenkkinsä, mutta toisinpäin kuin tavallisesti. Arviot katkosten kestosta vaihtelevat, HKL arvioi liikenteen palaavan normaaliksi klo 17.00 mennessä, HS taas arvelee poikkeusreittien kestävän iltakymmeneen. Ajantasaiset tiedot voi katsoa HKL:n poikkeusinfosta.

HS kertoi iltapäivällä myös Rantaradan junien myöhästelevän turvalaitevian vuoksi, mutta VR:n kulkutietojen mukaan nyt kello 17.00 liikkeellä olevat Helsinki-Turku -junat kulkisivat kaikki aikataulun mukaisesti. Yksi juna tosin on muutaman minuutin myöhässä, syynä muu junaliikenne. Junat Helsingistä Kirkkonummelle, Karjaalle ja Turkuun myöhästelivät eilen turvalaiteongelmien vuoksi useamman tunnin ajan.

11.6.2008

VR: Lomapassin suosio olikin laskussa, joten nostimme sen hintaa

Useampi media on nostanut viime viikkoina esille VR:n päätöksen karsia alennukset Lomapassista. Myös liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) oli havahtunut VR:n alennusten karsimiseen, ja kehotti VR:ää vielä harkitsemaan alennusten palauttamista Lomapassiin. Vehviläinen ei ollut tyytyväinen myöskään VR:n päätökseen poistaa opiskelija-alennus Suomen ulkopuolella opiskelevilta suomalaisilta. He saivat vielä viime syksynä 50 prosentin alennuksen junalipuista käydessään kotona Suomessa. VR:n mukaan ulkomailla opiskelevien alennus poistettiin, koska sitä voinut antaa vain suomalaisopiskelijoille, vaan se olisi pitänyt ulottaa myös muiden EU-maiden opiskelijoihin. Vehviläisen mukaan kuitenkin esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa vastaavantyyppiset alennukset ovat edelleen käytössä.

Lomapassiasia oli esillä myös HS:n haastattelussa toukokuun lopulla, jossa VR:n henkilöliikenteen markkinointisuunnittelija Eija Seppänen kertoi, kuinka kymmenen vuotta vanha tuote kaipasi uudistamista. Hänen mukaansa VR haluaa tarjota passia erityisesti aikuisille, jotka maksavat junalipuista täyden hinnan. Seppäsen mukaan Lomapassista oli tullut nuorten suosikki, ja junat ovat olleet täynnä tavarahyllyjä myöten. Hän arveli uudistuksen parantavan matkustusmukavuutta, muistuttaen myös VR:n tulostavoitteesta. Haastattelun mukaan kesällä 2007 myytiin 40200 passia, joista puolet normaalihintaisia ja puolet alennuslippuja. Opiskelijat olivat suurin alennusta käyttänyt ryhmä.

Nyt VR on kuitenkin muuttanut mieltään Lomapassin suosiosta. VR:n markkinoinnin suunnittelupäällikkö Satu Puumala kertoo Karjalaisessa, että Lomapassin alennusten karsimiseen onkin syynä tuotteen heikentynyt kysyntä viime vuosina. "Lomapassin kysyntä on pari vuotta ollut laskusuuntaista. Tuotetta haluttiin profiloida uudenlaiseksi ja siitä tehtiin sesonkituote muulloin täyden hinnan maksaville asiakkaille" Puumala kommentoi haastattelussa.

Eli ensin Lomapassista oli tullut liian suosittu, joten VR päätti nostaa sen hintaa ja karsia siitä alennukset, jotta sen käyttäjämäärä vähenisi. Seuraavaksi Lomapassin suosio olikin laskenut, minkä vuoksi VR päätti korjata asian nostamalla tuotteen hintaa, karsimalla alennukset, huonontamalla tuotteen ehtoja ja lisäämällä markkinointia.

Tässä vaiheessa täytyy myöntää, etten minä osaa sanoa tähän VR:n logiikkaan tällä erää enää mitään. Mutta muihin liikenneasioihin kenties osaan, viime viikkojen blogihiljaisuuden jälkeen käsiteltäviä asioita olisi taas loputtomasti.

20.5.2008

VR ja Lomapassi: Ahneuden maksimoimista

VR on useana kesänä tarjonnut matkustajilleen Lomapassi-lippua, jolla on voinut matkustaa rajattomasti junilla koko Suomessa kolmen päivän ajan. VR tarjoaa lippua edelleen tänäkin kesänä, mutta on samalla päättänyt karsia Lomapassista kaikki alennukset pois ja myy lippua vain 139 euron hintaisena kaikille matkustajille.

Kesällä 2007 alennushintainen Lomapassi maksoi 59,50 euroa ja normaalihintainen 119 euroa, joten normaalihintainen lippukin on kallistunut 20 eurolla. Tätä VR voinee perustella lipun mukaan lisäämillään neljällä paikkalipulla, kun aiemmin Lomapassia käyttävän on tarvinnut hankkia paikkalippu vain Pendolino-matkoille, muihinkin juniin paikkalipun on halutessaan voinut ostaa. Itse en muista kertaakaan muissa kuin Pendolinossa Lomapassin kanssa paikkalippua hankkineeni, ja silti olen aina istumapaikan junasta löytänyt.

VR:n edustaja kommentoi alennuksen poistamista huhtikuussa Etelä-Suomen Sanomissa. VR:n mukaan Lomapassista oli tullut niin suosittu tuote, että passilla reilaavat nuoret olivat jopa ahtautuneet junien hattuhyllyille nukkumaan, kun vapaat istumapaikat olivat loppuneet. VR:ää ilmeisesti kismittää, kun junissa on ollut liikaa matkustajia, ja nyt toivotaan osan kaikkoavan kun hintaa nostetaan. Joskin hieman parempi tapa asian hoitamiseen voisi olla vaunujen tai tarvittaessa junavuorojen lisääminen. Pelkkä jossakin junassa hattuhyllylle ahtautuneen nuorison syyttäminen on muutenkin hölmöä, koska Lomapassia ovat käyttäneet paljon myös eläkeläiset.

VR on myös huonontanut passin ehtoja viime vuoteen verrattuna. Ennen jos matkan aloitti iltakuuden jälkeen, saattoi reissata vapaasti myös koko seuraavan päivän. Enää tämäkään ei käy, vaan matka on aloitettava vasta saman vuorokauden puolella, jona lomapassia aikoo käyttää. Esimerkiksi ennen saattoi lähteä Helsingistä Ouluun illan yöjunalla ja tulla seuraavan päivän iltana takaisin. Nyt taas olisi lähdettävä vasta aamulla, ja palattava jo saman päivän iltana, jos haluaisi selvitä yhden matkapäivän käyttämisellä.

Lomapassin rinnalla VR kuitenkin myy InterRail One Country Passia 12-25 -vuotiaille, johon sisältyy kolme matkapäivää hintaan 71 euroa. Mutta tätä lippua ei voi ostaa, jos asuu vakituisesti Suomessa. Olisi kiinnostavaa kuulla, mikä olisi EU-viranomaisten kanta tähän asuinpaikan mukaan harrastettavaan hinnoittelemiseen.

Itse olen useana kesänä ostanut pari Lomapassia ja hyödyntänyt lippua varsin maksimaalisesti matkustamalla ympäri Suomea koko päivän. Tiettävästi muutkin junaharrastajat ovat tätä harrastaneet, mutta tuskin marginaalisen, muutaman kymmenen henkilön tehokäyttäjäryhmä riittää koko alennuksen poistamiseen. Konduktööritkään eivät ole ainakaan itselleni ehtineet matkustellessa vielä tutuiksi tulla, eikä muutakaan seurantaa yksittäisellä Lomapassilla tehtyjen matkojen määrästä ole.

Tänä kesänä VR saa todennäköisesti pitää puolestani matkatunkkinsa, melkein 80 euron hinnankorotus on liikaa. Lomapassin korvaajaksi voi harkita Matkahuollon myymää Bussipassia. 149 euroa maksavalla bussikortilla saa matkustaa viikon ajan rajattomasti ja ilman lisämaksuja kaikilla Suomessa kulkevilla bussivuoroilla, pääkaupunkiseudun ja Turun paikallisliikennevuoroja ja Venäjän liikenteen bussivuoroja lukuunottamatta. Kahden viikon Bussipassi maksaa 249 euroa.

Matkahuollon myymässä Bussipassissa ei ole aiemminkaan ollut alennusryhmiä, mutta hinta on silti kohtuullinen jos VR:ään vertaa. Bussipassissa yksi matkapäivä maksaa viikon lipulla noin 21 euroa (n. 18 euroa kahden viikon lipulla), kun taas VR:n Lomapassilla nykyisin yhden päivän reissaaminen kustantaa noin 46 euroa. Bussiliikenteen reittiverkosto kattaa myös huomattavasti laajemman alueen Suomea kuin junaliikenne, ja öisinkin busseja kulkee junia enemmän, erityisesti VR:n lakkautettua sisämaan yöjunavuorot vuoden 2006 syksyllä. Bussivuoroja kulkee öisin esimerkiksi Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Lahteen, kun samaan aikaan koko junaliikenne on näillä väleillä hiljentynyt. Yöpikavuoroja kulkee myös Helsingistä Joensuuhun, Kuopioon, Kajaaniin, Jyväskylään, Ouluun ja Pieksämäelle ja Turusta Ouluun.

VR:ää vaaditaan palauttamaan Lomapassin alennus mm. Facebook-ryhmässä, jossa tätä kirjoitettaessa oli jo lähes 1000 jäsentä.

Aiheesta myöhemmin: VR: Lomapassin suosio olikin laskussa, joten nostimme sen hintaa (11.6.2008)

30.4.2008

Kolmosen ratikat Kamppiin ja Töölöön

Helsingin joukkoliikennelautakunta ratkaisi lopulta tänään kuukausia jatkuneen kädenväännön Kampin ja Töölön ratikkaliikenteen järjestämisestä. Lautakunta päätti, että linja 3B/3T siirretään kulkemaan Kampin keskuksen ja metroaseman kautta. Aiemmin Kamppiin ehdotettu linja 7A/7B säilyy nykyisellä reitillään Mannerheimintiellä. Uusia raitiolinjoja ei perusteta.

Kampin raitioliikenteen on suunniteltu alkavan vuoden 2009 alussa. Kampin liikenteen alkaessa linjan 3 vaunut vaihtavat linjatunnusta Olympiaterminaalin ja Eläintarhan pysäkeillä. Jatkossa linja 3B ajaa Eläintarhasta Kallion, rautatieaseman ja Bulevardin kautta Eiraan, ja Olympiaterminaalilta Bulevardin ja rautatieaseman kautta takaisin Kallioon ja Eläintarhaan liikennöi myös 3B. 3T puolestaan liikennöi Olympiaterminaalilta Aleksanterinkadun, rautatieaseman pysäkin, Kampin ja Töölön kautta Eläintarhaan, ja päinvastoin.

Kolmosen vaunut eivät Kamppiin siirryttyään enää liikennöi Arkadiankadulla. Tilalle siirretään linjan 18 bussi, joka puolestaan ei jatkossa aja Kampin kautta.

Linjat 7A ja 7B säilyvät nykyisillä reiteillään.
Raitiovaunu saapumassa Pasilan asemalle. Isompi kuva.
IMG35683. Ratikassa

Aihesta muualla: Haltian vaaliyö: Kokouskuulumiset 30.4.2008.

28.4.2008

Kemijärven yöjunasta tuli suosittu

Helmi-maaliskuun vaihteessa uudelleen käynnistynyt Kemijärven yöjunayhteys on kerännyt heti aloitettuaan runsaasti matkustajia. Makuuvaunumatkustajia on ollut maaliskuun aikana reilut 3000, kertoi VR:n Pohjois-Suomen aluejohtaja Lapin radion uutisille. Kemijärven autovaunu on ollut täynnä joka päivä. Vuonna 2007 Kemijärven taajamajunayhteys keräsi kaikkiaan 18 000 matkustajaa, joka oli noin viidenneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin.

VR:n aluejohtaja uskoo Kemijärven yöjunaliikenteen jatkuvan vuoden 2011 jälkeenkin, jolloin nykyinen valtion ja VR:n sopimus kannattamattoman liikenteen ostamisesta päättyy. Kaikkiaan VR:n matkustajaliikenne Lapissa kasvoi alkuvuonna 17 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Kevään aikana on päätetty myös Rovaniemi-Kemijärvi -radan sähköistyksestä lähivuosina. Tällä hetkellä vähäliikenteisen radan sähköistys vaikuttaa melkoiselta siltarumpupolitiikalta, jolla halutaan hyvitellä kemijärveläisiä sellutehtaan lakkauttamisesta. Junaliikenteen määrä Kemijärvelle voi toki lähivuosina kasvaakin, jolloin sähköistys on ymmärrettävä ratkaisu.

VR muutti kaksi pikajunien konduktöörivaunua aggregaattivaunuiksi, jotta uusilla makuuvaunuilla voidaan liikennöidä Kemijärvelle saakka. Kemijärven yöjunan aggregaattivaunu Helsingissä karkauspäivänä. Isompi kuva.
IMG1377. Kemijärven yöjuna

Aiemmin: Kemijärven yöjuna Helsingissä 29.2.2008.


Blogin päivittäminen jäi huhtikuun alussa hunningolle työkiireiden vuoksi, joten päivitin nyt (29.4. illalla) kerralla useamman merkinnän viime päiville. Kokoan vielä ehtiessäni koosteen huhtikuun merkinnöistä ja ehkä lisään vielä joitain asioita. Jatkossa yritän päivittää blogia taas normaalisti, vähintään viikoittain.

25.4.2008

Uutta raitiotierataa Helsinkiin

Helsingissä on kevään ja talven aikana rakennettu uusia raiteita syksyllä aloittavalle ratikkalinjalle 9. Uuden ratikkalinjan olisi tarkoitus aloittaa liikennöintinsä elokuussa mm. Fleminginkadulla ja Aleksis Kiven kadulla.

Työmaa Aleksis Kiven kadun ja Fleminginkadun risteyksessä 11.4.2008. Isompi kuva.
Raitiotietyömaa Aleksis Kiven kadulla

Kuoppa Fleminginkadulla 18.3.2008. Isompi kuva.
Työmaa Fleminginkadulla Helsingissä.

24.4.2008

Kroatialainen raitiovaunu

Kroatialainen raitiovaunu Salmisaaressa
Kroatialainen raitiovaunu Salmisaaressa linjan 8 päätepysäkillä. Isompi kuva.

Helsingin raitioliikenteessä on joulukuusta alkaen testattu kroatialaista raitiovaunua linjoilla 6 ja 8. Olen useamman kerran vaunulla matkustanutkin, ainakin tuo on näyttänyt varsin hyvin liikenteessä olleen. Matkustusmukavuuskin on ihan ok, jos sattuu saamaan jonkun niistä vaunun harvoista istumapaikoista. Kulkiessaan kroatialainen pitää hieman epämiellyttävää, rahisevaa ääntä, mutta muuten matkanteko tuntuu taittuvan mallikkaasti, junamaisesti.

HKL kommentoi jo tammikuussa, ettei Crotram-konsortiolta testattavana oleva TMK2200-vaunu sovi sellaisenaan Helsinkiin, vaan vaunu on liian pitkä ja istumapaikkoja liian vähän. Testiajoilla kuitenkin selvitetään, olisiko vaunu tekniikaltaan edes jotenkin soveltuva Helsingin rataverkolle. HKL aikoo hankkia lähivuosina 40 uutta raitiovaunua, ja tarjoaa siksi kaikille vaunuvalmistajille mahdollisuutta suorittaa koe- ja esittelyajoja Helsingissä.

Kroatialaisen raitiovaunun takaosaa. Isompi kuva.
IMG22653. Croatian tram in Helsinki

Haltian vaaliyö: Kroatialainen raitiovaunu koeajossa Helsingissä.

23.4.2008

Kemijärven yöjuna Helsingissä

Suora yöjunaliikenne Helsingistä Kemijärvelle käynnistyi uudelleen 29.2.2008, oltuaan tauolla syyskuusta 2006 alkaen. Konduktöörinä puolitoista vuotta tauolla olleessa, ensimmäisessä uudessa yöjunavuorossa toimi ohjaaja Kari Väänänen. Yöjunan lähtöä odotellessa Helsingin asemalla esiintyi Stalingrad Cowgirls ja yöjunakampanjoitsijat järjestivät asemalla Kemijärvelle menijä –performanssin. Itse en ehtinyt näitä katsomaan kun olin iltapäivään saakka työmatkalla Turussa.

Kemijärven yöjuna Helsingissä karkauspäivänä 2008. Juna oli niin pitkä, että ensimmäisinä olleet makuuvaunut eivät mahtuneet laituriin. Isompi kuva.
IMG1393. Kemijärven yöjuna Helsingissä


Kemijärven yöjuna Helsingissä, konduktöörivaunu. Isompi kuva.
IMG1415. Yöjuna Helsingissä


Yöjunan uusia, kaksikerroksisia makuuvaunuja. Isompi kuva.
IMG1417. Kemijärven yöjuna Helsingissä


Yöjunan ravintolavaunu Helsingissä. Isompi kuva.
IMG1424. Yöjuna Helsingissä


Yöjunan päivävaunuja Helsingin asemalla. Isompi kuva.
IMG1380. Yöjuna Helsingissä

Aiemmin aiheesta: Kemijärven yöjunaliikenne jatkuu - huomasiko kukaan? (4.11.2007)
Myöhemmin: Kemijärven yöjunasta tuli suosittu (28.4.2008)

Mitä itää-sivusto: Yöjunan paluu.
Kaleva 1.3.2008: Kemijärvelle pääsee taas yöjunalla.

30.3.2008

Muurolan rautatieasema

Muurolan rautatieasema sijaitsee Rovaniemellä, reilun parinkymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Asemalla pysähtyvät kaikki Oulun ja Rovaniemen väliset matkustajajunat, paitsi yksi päivittäinen yöjuna ja toinen viikonloppujen yöjunavuoro ajavat ohi pysähtymättä (tilanne keväällä 2008).

Sepäntie 5:ssä sijaitseva asema on ns. kylmäasema, jossa ei ole VR:n lipunmyyntiä eikä lämpimiä odotustiloja.

Muurolasta pääsee Rovaniemelle myös bussilla, suurinta osaa vuoroista liikennöi Ketosen Liikenne.

Muurolan asema elokuussa 2005. Isompi kuva.
HPIM5119. Muurola

Muurolan aseman laitureita Rovaniemen-junan takaikkunasta elokuussa 2005. Isompi kuva.
HPIM5120. Muurola

Muurolan rautatieasemalla harrasteltiin nyt sunnuntaina iltapäivällä ilkivaltaa, kerrotaan kokoomuksen puoluelehden Verkkouutisissa. Muurolan asemalla oli tukittu rautatien vaihde laittamalla sen väliin tölkkejä ja muovipullo, eikä vaihde enää kääntynyt kauko-ohjauksella kuten normaalisti. Junan kuljettaja kävi poistamassa vaihteeseen laitetut tölkit ja muovipullon, jolloin vaihde saatiin taas kääntymään kauko-ohjatusti.

Vaaratilannetta vaihteen jumiutumisesta ei aiheutunut, koska liikenteenohjaus huomaa vaihteiden jumiutumisen väärään asentoon. Rovaniemen poliisikin toteaa, että pahimmillaan vaihteessa olevasta rojusta olisi aiheutunut vaurioita vain rautatien laitteistoille.

- Rautatieasemat tässä blogissa

26.3.2008

Raitiovaunu putosi kiskoilta Helsingin Sörnäisissä

Linjalla 3T ollut matalalattiaraitiovaunu putosi keskiviikkoaamun lumipyryssä kiskoilta Hämeentien ja Helsinginkadun risteyksen vaihteessa.

Raitiovaunut mahtuivat kulkemaan vauriopaikan ohitse pohjoiseen, mutta toiseen suuntaan raitiovaunujen liikenne oli ainakin osittain poikki. Poliisi ohjasi muuta liikennettä. Kaikki kuvat voi katsoa isompina tästä linkistä.

3T kiskoilta Kurvissa

26/03/2008

26/03/2008


Linjan 3T raitiovaunu jäi jumiin kiskoilta pudonneen kollegansa taakse. Helsinginkadulle raitiovaunuista ei muodostunut pitempää jonoa, ainakin linjan 8 vaunut lähtivät Helsinginkadulta Brahenkadun kautta Sturenkadulle, kiertäen näin onnettomuuspaikan.

Talvinen Helsinginkatu

25.3.2008

VR perui junavuoroja jo ennakkoon

Keskiviikoksi pääkaupunkiseudulle ja Itä-Suomeen on luvattu sankkaa lumipyryä ja pakkasta. Pakkasessa pyryttävä lumi tukkii helposti vaihteet sulatuslaitteista huolimatta, joten VR varautui hankalaan keliin perumalla pääkaupunkiseudun lähijunia jo ennakkoon. Lähijunien peruutukset alkavat aamun ensimmäisistä vuoroista jatkuen noin kello kymmeneen asti, säätilasta riippuen. Ratahallintokeskus perustelee muutoksia kaukojunien kulkemisen turvaamisella.

Keskiviikkoaamun lähijunista K-junat Keravalle korvataan N-junilla, ja I-junat Tikkurilaan on kokonaan peruttu. Riihimäen suuntaan G-junat on peruttu, muut vuorot pyritään ajamaan normaalisti. Vantaankoskelle liikennöi kolme M-junaa ja Leppävaaraan kolme A-junaa tunnissa, junavuorot on vähennetty puoleen tavanomaisesta. Kauklahteen ja Espooseen kulkevat E-junat on peruttu. Kirkkonummelle ja Karjaalle liikennöidään normaalisti.

Tiedotus peruutuksista ei ehkä aivan onnistunut, VR:n nettisivuilla junavuorojen muutoksia ei kerrota täsmällisesti missään, vaan tiedot piti poimia STT:n uutisesta. Itse en muista VR:n kovinkaan usein peruneen lähijunavuoroja jo ennakolta huonon sään vuoksi. Tosin uutinen on voinut mennä ohikin, itse kun en kulje pääkaupunkiseudun lähijunilla edes joka kuukausi.

20.3.2008

Pääsiäisen muutoksia joukkoliikenteessä

Pääsiäisen pyhät aiheuttavat taas tavanomaisesti muutoksia junien ja bussien likennöintiin.

VR tiedottaa junien kulusta omilla nettisivuillaan, samoin Matkahuolto on koonnut tiedot bussien liikennöinnistä. Molemmat noudattavat pyhinä pääosin sunnuntaiaikatauluja, eikä liikenteessä ole suuria poikkeuksia kuten joulun ja juhannuksen pyhinä.

Helsingissä HKL:n ja YTV:n vuorot ajavat perjantaina, sunnuntaina ja maanantaina sunnuntaiaikataulujen mukaan. Lauantaina ajetaan tavanomaisilla lauantain aikatauluilla. Helsingissä yölinjat 01N–09N, YTV:n seutulinjat 100N–710N ja VR:n lähijunien yöliikenne kulkevat kaikkina torstain ja maanantain välisinä öinä.

Turun paikallisliiketeessä yövuoroja ei ajeta pääsiäisen pyhinä lainkaan, kerrotaan Turun joukkoliikenteen nettisivuilla. Tampereella yöbussit liikennöivät vain perjantain ja lauantain jälkeisinä öinä.

Muutoin Tampereella, Turussa, Oulussa ja lähes kaikkien muidenkin kaupunkien paikallisliikenteessä ajetaan perjantaina, sunnuntaina ja maanantaina sunnuntaiaikataulujen mukaan ja lauantaina tavanomaisen lauantain mukaan. Yövuorojen liikennöinti vaihtelee kaupunkikohtaisesti.

5.3.2008

Volvo lakkauttaa bussitehtaan Tampereella

Volvo aikoo lopettaa bussitehtaansa Tampereella ja samalla järjestellä tuotantoaan Turussa uudelleen. Tampereelta bussien valmistusta aiotaan siirtää halvempien kustannusten Puolaan ja Turussa keskitytään jatkossa enemmän Pohjoismaiden markkinoihin.

Nyt lakkautettavalla Tampereen bussitehtaalla on pitkä historia. Tehdas aloitti toimintansa jatkosodan vuosina, aluksi huoltaen tamperelaisten liikennöitsijöiden bussikalustoa. Ajokki Oy valmisti tehtaalla linja-autojen koreja ja alustoja vuoteen 1989 saakka.

Hesarilla ja Ilta-Sanomilla oli aluksi huomattavia hankaluuksia päättää, suljetaanko tehdas Turussa vai Tampereella. Sittemmin uutisten otsikot on saatu korjattua.

Hankalaa on

20.2.2008

Kirkkonummella ei huolta tietulleista tai ilmastonmuutoksesta

Kirkkonummen kuntaa eivät näytä keskustelut Helsingin ruuhkista, tietulleista tai ilmastonmuutoksesta hetkauttavan. Kunta on antanut luvan pykätä liudan asuntoja keskelle metsää, ja on nyt käärmeissään, kun valtio ei ole vielä pykännyt kuntaan moottoritietä, että sieltä metsän keskeltä pääsisi sutjakkaasti autoilemaan ihmisten ilmoille. Voivoi. Aiheesta uutisen kirjoittanutta Hesariakaan ei näytä tällainen yhdyskuntasuunnittelullinen tai ilmastopoliittinen näkökulma kiinnostavan, vaan lehti tyytyy pelkkään moottoritien puutteen valittelemiseen. Ehkä automainostajat eivät tällaisesta kriittisyydestä tykkäisi?

Tuo uutinen onkin varsinainen tyyppiesimerkki varsinkin kuntien suhtautumisesta ruuhkiin ja ilmastonmuutokseen. Monilla puolueilla ja toisinaan muillakin tahoilla on kyllä ohjelmissaan kauniita sanoja joukkoliikenteen kehittämisestä, mutta käytännössä melkein kaikkialla toimitaan samoin kuin Kirkkonummella: kaavoitetaan asuntoja minne sattuu niin, ettei toimivan joukkoliikenteen järjestäminen ole edes mahdollista. Tässä vaiheessa on oikeastaan jo turha motkottaa ihmisten runsaasta henkilöautoilusta: pakkohan ihmisten on jotenkin päästä käymään töissä ja ruokaostoksilla.

Muutamassa blogissa on pohdittu junaliikennettä käytettävyyden näkökulmasta. Decode-blogissa on ihmetelty aseman raidenäytön vaunutietoja. Köyttöliittymä.netissä mietitään asemien aikataulunäyttöjen toimivuutta ja raidejärjestelyjä, mitä kävin kommentoimassakin. Useimmitenhan asemilla raide 1 on asemarakennusta lähimpänä. Kaikkialla näin ei ole, koska raiteiden numeroinnissa noudatetaan samaa logiikkaa rataosittain: raide 1 on junaa ajavan veturinkuljettajan näkökulmasta aina samalla puolella, mutta asemarakennus on toisinaan osunut radan "väärälle" puolelle. Ainakin Kuopiossa ja Lahdessa asemarakennus ja raide 1 ovat osuneet kauas toisistaan. Pääradalla kaikki suurimmat asemat ovat säännöllisesti radan länsipuolella, jolloin numerot menevät matkustajankin kannalta loogisesti.

19.2.2008

Joensuu-Oulu -rataosan puolesta kampanjoidaan

Joensuun ja Oulun välisen rataosuuden puolesta kampanjoidaan netissä. Välillä oleva rataosuus Nurmeksesta Vuokattiin on huonokuntoinen, ja se jouduttanee lähivuosina sulkemaan, jos väliä ei kunnosteta. Sulkeminen on ollut jo aiemmin esillä muiden vähäliikenteisten rataosuuksien lakkautuksia suunniteltaessa. Nyt radan kunnostamisen puolella ovat erityisesti Venäjän asettamat puutullit, joiden vuoksi kotimaisen puun kaatamista ja kuljettamista olisi lisättävä, mutta tätä huonokuntoiset rataosuudet eivät nykyisellään kunnolla kestä. Kansalaisadressi kerää nimiä verkossa ja useissa liikkeissä Valtimossa, Nurmeksessa ja Lieksassa.

Myös Kemijärvellä kampanjoidaan julkisuudessa runsain määrin olleen sellutehtaan puolesta. Kampanja-aseeksi on otettu aiemmasta yöjunakapinasta tuttu ase: kalsarit. Aiheesta kertoi Kaleva kuun alkupuolella. Yöjunaa puolustettiin aikanaan Mie-ryhmän suunnittelemilla yöjuna-alusasuilla, jotka ilmeisesti myytiin loppuun Helsingin muotiliikkeissä. Minäkin olisin halunnut sellaiset, mutta jäin ilman.

Sunnuntai-iltana uutisissa kerrottiin näkyvästi Pieksämäki-Turku -pikajunan jämähtämisestä puoleksitoista tunniksi Paasivuoren tunneliin Muuramessa. Juna törmäsi kiskoilla olleeseen liikennemerkkiin ja veturin paineilmaletkut vaurioituivat. Liikennemerkki oli viety kiskoille VR:n mukaan ilkivaltaisesti ja poliisi tutkii asiaa. Itse suhtaudun kieltämättä melko skeptisesti uutisiin Keski-Suomen metsissä vaeltelevista ilkivallantekijöistä, vaikka mahdollistahan sekin tietysti on. Asianh selvittäminenhän on periaatteessa hyvin helppoa: jos maassa on lunta, näkyisi tunnelin ympäristössä todennäköisesti jalanjälkiä. Tosin mikään media ei näytä poliisilta tiedustelleen tällaista yksityiskohtaa, joka asiaa valaisisi.

Junasivusto Vaunut.org on näinä päivinä siirtymässä Resiina-lehden alaisuuteen. Sivustolla näyttää tällä hetkellä olevan käyttökatkos siirron vuoksi.

18.2.2008

IC-juna Hiekkaharjussa

Hiekkaharjussa oli marraskuun puolivälissä niin sumuista, ettei kokonaista junaa meinannut saada kuvaan lainkaan. IC-juna matkalla kohti Tikkurilaa ja Helsinkiä Hiekkaharjun lähijuna-aseman kohdalla.

16.2.2008

Savon oikorata kulkisi viitostien rinnalla

Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin suunniteltu Savon oikorata tulisi kulkemaan suurimman osan matkastaan valtatien 5 rinnalla. Lahden ja Heinolan välillä rata rakennettaisiin suurelta osin uudelle, enimmäkseen valtatien itäpuolella kulkevalle linjalle. Heinolasta Mikkeliin rata seuraisi suurelta osin nykyisen viitostien linjaa, Kuortin ja Vihantasalmen alueilla rata kulkisi viitostietä suoremmalla linjalla, nykyisestä valtatiestä kauempana. Pertunmaantien ja viitostien risteyksestä Hietaseen asti rata kulkisi viitostien vieressä, Hietasessa rata liittyisi nykyiseen Savonrataan. Tiedot selviävät Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen maakuntakaavojen luonnoksista.

Savon oikoradan asemia ei ole vielä taidettu miettiä, Heinolaan asema tietysti tulisi, mutta sitäkään ei kaavaluonnoksissa näy. Heinolan ja Mikkelin välisistä asemista ei tietääkseni ole juurikaan edes keskusteltu. VR:n voisi arvella olevan varsin haluton pysähtymään tällä välillä lainkaan, kun jo olemassa olevistakin pienistä rautatieasemista halutaan päästä enimmäkseen eroon. Viitostien varrella ei Heinola-Mikkeli -välillä ole merkittäviä asutuskeskittymiä, mutta toisaalta olisi melkoista haaskausta rakentaa pitkä oikorata kokonaan ilman asemia.

Mäntyharjun tekninen lautakunta päätti alkuviikosta, että sen mielestä koko Lahti-Heinola-Mikkeli oikoratalinjaus tulisi poistaa Etelä-Savon maakuntakaavasta, kertoo Länsi-Savo. Mäntyharju pitää nykyisen Savonradan kehittämistä parempana vaihtoehtona, jossa voitaisiin saada paremmat yhteydet Pietarin suuntaan. Mäntyharjua nyppii ilmeisesti sekin, ettei suunnitellulle ratalinjaukselle rakentaminen ole kovin suotavaa, eikä oikoradan linjaus kierrä Mäntyharjun keskustan kautta. Toisaalta Mäntyharjullakin voisivat tätä tulevaisuuden hanketta torpatessaan selvittää, kuinka moni haluaa pykätä kesämökkinsä sadan metrin päähän viitostiestä.

Aiemmin: Lahti-Heinola-Mikkeli -oikorata taas esillä (9.1.2008)

13.2.2008

HS: Oikorata vähentänyt matkustajia Helsinki-Lahti -bussivuoroilta

Helsingin Sanomat uutisoi vasta kiinnostavasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin Kerava-Lahti -oikoradan vaikutuksia bussivuorojen matkustajamääriin. Lappeenrannan yliopistossa tehdyn pro gradu-tutkielman mukaan oikorata on vähentänyt Lahden suunnan busseista yli satatuhatta matkustajaa syyskuun 2006 ja elokuun 2007 välillä.

Oikoradan ensimmäisenä vuonna Lahden pikavuorot kadottivat suunnasta riippuen 32–37 prosenttia matkustajistaan. Mäntsälässä luvut vaihtelevat vakiovuorojen 18:sta pikavuorojen 33 prosenttiin.

Lukujen perusteella Helsingin ja Lahden välisissä busseissa olisi ennen oikorataa kulkenut noin 300 000 matkustajaa vuosittain, ja matkustajamäärän olisi nyttemmin laskenut 200 000 vuosittaisen matkustajan paikkeille, aiheuttaen bussiyhtiöille yli miljoonan euron tulonmenetyksen. Tiedot ovat sikälikin kiinnostavia, että bussiyhtiöt eivät yleensä halua kilpailullisista syistä julkistaa tarkkoja lukuja matkustajamääristään.

Linja-autoliitto on aiheellisesti kritisoinut oikoradan lähijunaliikennettä, jonka valtio ostaa VR:ltä. Vuonna 2007 oikoradan lähijunat kustansivat valtiolle 3,6 miljoona euroa, matkoja tehtiin VR:n mukaan ostoliikenteessä eli Z-junilla noin 700 000.

Oikoradan yhtä matkaa kohti valtion kulut olivat HS:n mukaan 5,1 euroa, kun bussivuoroille valtion suoraa tukea ei tarvita lainkaan. Tätä voisikin verrata tilanteeseen, jossa valtio antaa vierekkäisistä lähikaupoista toiselle rahallista tukea, jotta se voi myydä tavaraa viereistä kauppaa halvemmalla.

Matkustajamääriä katsoessa hämmästyttää, että miten ihmeessä 700 000 matkustajaa vuosittain keräävä lähijunaliikenne ei ole VR:n mukaan kannattavaa, kun yli puolet vähemmän matkustajia keräävä bussiliikenne taas kannattaa itse itsensä.

Bussivuoroja ajetaan edelleen lähijunia tiheämmin ja matka kestää kauemmin, jolloin Helsinki-Lahti-välin bussiliikenteen voisi arvioida vaativan suunnilleen saman määrän henkilökuntaa kuin lähijunienkin, joita ajetaan kerran tunnissa. Junavuorollehan tarvitaan henkilökunnaksi vähintään kuljettaja ja konduktööri, kun busseihin riittää useimmiten yksi kuljettaja.

HS:n lisäuutisessa mainitaan oikoradan vähentäneen Mikkelin suunnan bussimatkustajia 7-9 prosentilla. Luku on yllättävän pieni, olisin itse veikannut sitä suuremmaksi. Matkustan usein Helsingin ja Mikkelin väliä, ja oikoradan vaikutuksen matkustajamääriin huomaa matkustaessaan toisinaan selvästi: junissa on aiempaa täydempää, busseissa tyhjempää. Junissa on toisinaan jo niinkin täyttä, että bussilla kulkeminen on pitempään kestävästä matkasta huolimatta mukavampaa, kuten joululomalta palatessani huomasin.

VR kertoi syksyllä matkustajamäärän Mikkelin junaliikenteessä kasvaneen noin kolmanneksella, joten junaliikenne on onnistunut haalimaan suurimman osan matkustajistaan henkilöautoista. Tätä voidaankin pitää varsin hyvänä kehityksenä.

Aiheesta aiemmin: Koiviston Auto ostaa Sukulan Linjan (7.9.2007)

4.2.2008

PC-pistokepaikan varaaminen Junamaatilla

Teksti ja kuva: Timo-Pekka Heima
IMG40065. Junamaatti Seinäjoella

Junamaatti Seinäjoen matkakeskuksessa heinäkuussa 2007. Kuva on otettu aamuyöllä, mutta matkakeskuksen odotustilat ovat silti avoinna yöjunamatkustajia ajatellen.

Osmo Soininvaara valitteli blogissaan junien huonoja työskentelytiloja ja kaipasi erityisiä toimistohyttejä, joissa kannettavan käyttö sujuisi nykyistä jouhevammin. PC-pistokepaikoilla työergonomia on huono, ja paikat ovat yleensä vaunun keskellä, ikävän meluisassa kohdassa.

Kommenteissa valiteltiin, miten PC-pistokkeella varustetun istumapaikan varaaminen Junamaatin kautta on myös hankalaa. Itse muistan muutaman kerran varanneeni lippuautomaatin kautta PC-paikan eikä se muistaakseni ollut hankalaa.

Kävin sunnuntaina katsomassa, miksei PC-paikan varaaminen Junamaatin kautta onnistunut. Paikan varaaminen kävi kyllä helposti, mutta vaati näköjään yhden jujun.

Kun automaattiin on näppäillyt haluamansa matkan, se tarjoaa pikavalintana mahdollisuutta varata lipun seuraavaksi lähtevään junaan. Tätä pikavalintaa käyttäessään ei näköjään voi varata pc-paikkaa.

Jos siis haluaa varata PC-pistokepaikan Junamaatilla, kannattaa seuraavaksi lähtevän junan sijaan valita alareunassa oleva “muut liput ja junat”-kohta ja valita sieltä se juna, johon on menossa.

Tämän jälkeen Junamaatti kysyy mahdollisia alennuksia, ja näiden jälkeen se kysyy mahdollista erikoispaikkaa. PC-paikka löytyy tästä erikoispaikat-kohdasta, lemmikkipaikkojen yms. ohella.

Kokeilin muutamaa eri yhteyttä, ja tätä kautta pc-paikan sai varattua ainakin testaamilleni yhteyksille.

30.1.2008

Vehviläinen: Länsimetro-rahoituksella on rajansa

Liikenneministeri Anu Vehviläinen kommentoi valtion osallistumista Länsimetron rahoitukseen Ylen Launtaiseura-ohjelmassa 26.1.2008. Vehviläinen oli hämmästynyt kustannusten tuplaantumisesta ja tivasi asiaan selvitystä Helsingin ja Espoon johtajilta. Vehviläinen arveli myös, että valtion lupautuminen hankkeen osittaiseksi maksajaksi on saanut kaupungit lepsuilemaan hankkeen budjetissa. Millään hankkeella ei hänen mukaansa ole ohituskaistaa, eikä valtion piikki ole loputtomiin auki. Liikenne- ja viestintäministeiö tiedotti, että valtion osallistumisesta Länsimetron rahoitukseen päätetään hallituksen kehysriihessä maaliskuun alussa.

Samalla Vehviläinen kertoi myös kannattavansa ruuhkamaksujen tuomista pääkaupunkiseudulle. Tammikuun lopulla ruuhkamaksut lähtivät etenemään myös Helsingin kaupunginvaltuustossa, kun SDP kertoi kannattavansa ruuhkamaksujen käyttöönoton selvittämistä ja valtuusto hyväksyi ruuhkamaksujen tutkimisen. Helsingin demareissa näyttääkin tapahtuneen jonkinasteinen ympäristöherääminen, kun SDP muutti tammikuussa kantaansa myös Helsingin keskustatunnelin rakentamiseen ja asettui hanketta vastaan. SDP:n vastahankaisuus muutti keskustatunnelin toteutumisen entistä epätodennäköisemmäksi kun hanketta jäi kannattamaan suurista puolueista vain kokoomus.

HS kertoi helmikuun alussa, että metron oranssi ilme tulee olemaan Espoossa samanlainen kuin Helsingissäkin. Maan alle sijoittuville asemille aiotaan johtaa luonnonvaloa varsinkin porraskäytävien kautta. Uusille asemalaitureille suunnitellaan lasiseiniä, jolloin laitureille hyppääminen tai putoaminen tulisi lähes mahdottomaksi. Laitureista on suunnitelmien mukaan tulossa 90-metrisiä, jolloin asemalle mahtuisi kahden vaunuparin mittainen metrojuna. Nykyisille metroasemille mahtuu kolmivaunuinen juna.

Aiemmin aiheesta: Länsimetron hinta nousee edelleen (11.1.2008)

29.1.2008

Poimintoja tammikuulta

Linkkejä ja poimintoja tammikuun joukkoliikenneuutisista ja -aiheista, jotka jäivät tässä blogissa osin käsittelemättä.

VTT arvioi Destian ylläpitämän Matka.fi -reitti- ja aikatauluhakupalvelun tuottavan yhteiskunnalle miljoonia euroja vuodessa, kerrotaan Tietoviikossa. Joukkoliikenneyritykset hyötyvät palvelusta lisääntyneinä matkustajamäärinä ja lipputuloina, matkustajat taas hyötyvät löytämällä joukkoliikenteen reitit ja aikataulut helpommin. Tällä hetkellä palvelusta kuitenkin puuttuvat vakiovuorojen ja osin pikavuorojenkin aikataulut palvelun tuottaja Destian ja aikataulut aiemmin toimittaneen Matkahuollon kustannuserimielisyyksien vuoksi. Matka.fi-palvelu.

Helsinki-Vantaan lentokentälle halutaan suora kaukojunayhteys, kerrottiin Ylen Etelä-Savon radiossa kuun lopulla. Itä- ja Kaakkois-Suomen maakuntaliitot aikovat käydä ajamaan suoraa kaukojunayhteyttä Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Etelä-Savon maakuntahallitus pitää suoraa junayhteyttä tärkeänä maakunnalle ja koko Itä-Suomelle. Aiemmin en muistakaan maakuntaliiton puheissa tällaisen hankkeen vilahtaneen. Tuntuu melko kaukaa haetulta hankkeelta, jos Itä-Suomen maakuntaliitot puuhaavat radanpätkää Vantaalle, jonne pääsee esim. Expressbusseilla nykyisiä junayhteyksiä useammin. Eikö kotimaakunnissa riitä puuhasteltavaa?

VR aikoo rekrytoida lähes 2000 työntekijää junaliikenteeseen seuraavan viiden vuoden aikana, kertoo Taloussanomat. VR kertoo kaipaavansa erityisesti veturinkuljettajia, konduktöörejä, asentajia ja ratapihatyöntekijöitä. VR:n nykyisestä henkilöstöstä iso osa siirtyy lähivuosina eläkkeelle.

Teollisuuden Raideliikenne TR Group Oy aikoo aloittaa tavaraliikenteen Itä-Suomessa vuonna 2009. Aiheesta kertoo Savon Sanomat. Yhtiö aikoo keskittyä metsä- ja kaivosteollisuuden tavarakuljetuksiin. TR Groupin toimitusjohtaja kertoo, että vetureista on jo tehty tarjouspyyntöjä, kuljettajia yritys aikoo kouluttaa itse. Myös muutamat VR:n palveluksessa olevat kuljettajat ovat toimitusjohtajan mukaan tiedustelleet jo töitä yrityksestä. VR:n monopoliasema rautateiden tavaraliikenteessä päättyi vuoden 2006 lopussa.

24.1.2008

Pääkaupunkiseudun uusien lähijunien ilme selville

Pääkaupunkiseudulle hankittavien, uusien lähijunien ilme alkaa selvitä. Junat tilaava, VR:n ja pääkaupunkiseudun kaupunkien omistama Junakalusto Oy on julkaissut nettisivuillaan havainnekuvia uusista junista. Ensimmäiset uudet junat on tarkoitus saada matkustajaliikenteeseen vuoden 2009 lopulla. Flirt-malliset junat toimittaa sveitsiläinen Stadler ja ne tulevat liikennöimään YTV-alueen junareiteillä Helsingistä Keravalle, Vantaankoskelle ja Kirkkonummelle. Uusia junayksiköitä tilataan peräti 32 kappaletta, jolloin uusia vaunuja tulee liikenteeseen 128 kappaletta. Suomessa junien on ennakoitu käyttävän Sm5-kalustotunnusta, jatkona nykyisille sähkömoottorijunien mallitunnuksille. Nykyisissä lähijunayksiköissä on yhteensä 140 vaunua, joista ainakin vanhimpia Sm1-mallisia junia poistuu liikenteestä uusien junien tultua käyttöön.

Uudet junat ovat matalalattiaisia, ja yksi junayksikkö tulee koostumaan neljästä vaunusta. Sisätilat ovat nykyisiä lähijunia metromaisemmat, sisätiloissa ei näyttäisi olevan väliovia. Junan sisällä on metrosta poiketen portaita vaunujen väliköiden ja pyörien kohdalla. Istumapaikat on ryhmitelty samoin kuin nykyisissäkin lähijunissa: kolmen ja kahden istuimen vastakkain oleviksi ryhmiksi. Vessakin näyttäisi löytyvän, vaikkei sille pääkaupunkiseudun sisäisessä liikenteessä ehkä olisikaan paljoa tarvetta. Toisaalta, uudet junat ovat toivottavasti pitkäikäisiä eikä vielä voida tietää, josko YTV-alue parinkymmenen vuoden päästä yltää vaikka Tampereelle asti.

Havainnekuva pääkaupunkiseudulle hankittavista, uusista lähijunista.
Kuva: junakalusto.fi


Päivitys 2.2.2008: Kaksi uudenmallista lähijunaa tulee pääkaupunkiseudulle testikäyttöön marraskuussa 2008. Laajemmin matkustajakäyttöön junat tulevat vuotta myöhemmin. Asiasta kertoi Radio Helsinki uutisissaan.

23.1.2008

Lennot Lappeenrantaan alkoivat

Lappeenrannan lentoliikenne käynnistyi uudelleen maanantaina. Ensimmäisinä päivinä 34-paikkaiseen, tsekkiläisen Central Connect Airlinesin liikennöimään koneeseen on noussut useimmilla lennoilla parisenkymmentä matkustajaa, kertoo sanomalehti Etelä-Saimaa.

Välin lentoliikennettä varten perustettu Fly Lappeenranta-yhtiö kilpailee nopeutta ja jatkoyhteyksiä kaipaavien bisnesmatkustajien ohella myös muista Lappeenranta-Helsinki -matkustajista hinnoittelulla. Ensimmäiset tuhat yhdensuuntaista lentomatkaa myydään 39 euron hintaan, ja myöhemminkin osalle lennoista myydään 42 euroa maksavia turistilippuja. Normaalihintainen, yhdensuuntainen aikuisten junalippu maksaa suunnilleen saman verran, Pendolinossa jopa hieman enemmän. Vaihdettava ja palautettava lentolippu maksaakin tosin jo 195 euroa.

Opiskelijat, nuoriso ja eläkeläiset pääsevät lentämään yleensä 42 eurolla. Vastaava alehintainen junalippu maksaa tällä hetkellä Helsinki-Lappeenranta -välillä Intercity-junassa 18,70 euroa ja Pendolinossa 21,60 euroa.

Aiemmin aiheesta: Mikkeli hamuaa jo lentoja Lappeenrannasta (14.1.2008)

14.1.2008

Mikkeli hamuaa jo lentoja Lappeenrannasta

Syksyllä 2007 päättynyt Lappeenranta-Helsinki -lentoliikenne on käynnistymässä uudelleen 21.1.2008 alkaen. Väliä lentää Tango-markkinointinimellä toimiva Fly Lappeenranta -yhtiö, jonka omistavat Lappeenrannan kaupunkiyhtiöt ja paikalliset sijoittajat. Yhtiö ostaa lentovuorot tsekkiläiseltä Central Connect Airlinesilta, ja väliä lennetään alustavan aikataulun mukaan viidesti päivässä suuntaansa. Matkan on tarkoitus taittua 35 minuutissa. Lennot Lappeenrannasta Helsinkiin keskeytyivät syyskuun 2007 alussa, kun väliä aiemmin hoitanut Finncomm Airlines lopetti liikennöinnin kannattamattomana.

Vaikka Lappeenranta-Helsinki -lentoliikenne ei ole vielä ehtinyt edes käynnistyä uudelleen, on Mikkelissä jo alettu miettiä mahdollisuuksia saada Lappeenranta-Helsinki -lentoja kierrätettyä Mikkelin kautta. Mikkelin kaupungin johto on jo ollut asian tiimoilta yhteydessä Lappeenrantaan, kertoo Etelä-Savon Radio.

Lentovuorot Mikkeliin loppuivat syksyllä 2005, eikä tämä ole kaupungin liike-elämää ainakaan näkyvästi hiljentänyt. Liikenneministeriö on jo aiemmin linjannut, ettei se aio tukea rahallisesti Mikkelin lentoja, koska matka Helsinkiin taittuu junalla ja autollakin alle kahdessa ja puolessa tunnissa. Mahdolliset lennoista aiheutuvat tappiot menisivät ilmeisesti taas mikkeliläisten maksettaviksi, ellei kaupunki onnistuisi löytämään mahdollisesti tappiollisille lentovuoroille yksityistä rahoitusta. Lappeenrantalaiset eivät vielä liene ilmaisseet mielipidettään lentojen kierrättämiseen, mutta tuskin he kovin innokkaasti haluavat hidastavat lentovuorojaan Mikkelin-kierroksella.

Myöhemmin aiheesta: Lennot Lappeenrantaan alkoivat (23.1.2008)

11.1.2008

Länsimetron hinta nousee edelleen

Espooseen rakennettavan Länsimetron hinnaksi arvioidaan nyt jo yli 800 miljoonaa euroa, kertovat Ylen uutiset. Alkuperäisestä arviosta hinta on lähes kaksinkertaistunut. HS siteeraa sivuillaan Ylen uutista, mutta jättää lainaamatta Ylen uutisen lopusta seuraavaa: "Ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan metro Helsingin Ruoholahden ja Espoon Matinkylän välillä ei lisäisi joukkoliikenteen käyttäjämäärää tai lyhentäisi keskimääräistä matka-aikaa Helsingin keskustaan." Joskaan mitään uuttahan tässä tiedossa ei olekaan, luultavasti Hesarikin on asian monissa vuosien varrella tekemissään Länsimetrouutisissa ehtinyt mainita.

Kiinnostavaa muuten on verrata Länsimetron noin 13,4 kilometrin mittaisen osuuden arvioitua, 800 miljoonan euron rakentamiskulua Kerava-Lahti -oikoradan kustannuksiin. Noin 75 kilometrin mittainen oikorata kustansi kaikkiaan 331 miljoonaa euroa. Tässä mielessä olisi huomattavasti järkevämpää pyrkiä laajentamaan rautatieverkkoa, rakentamaan lisäraiteita ja lisää asemia nykyisten ratojen varsille, eikä välttämättä kaivaa kallista metroa Espooseen.

Tästä huolimatta en osaa Länsimetron rakentamista vastustaakaan, asiaan kun on vaikea muodostaa tiukkaa mielipidettä. Eihän nykyinen bussijärjestelmäkään kovin hyvä ole, Länsiväylää huristelevat bussijonot tuottavat melkoisesti päästöjä kaupunki-ilmaan ja jämähtävät helposti jonoon, jos Länsiväylällä kolaroidaan. Ainakin metro on luotettavampi, tuottaa liikennöidessään vähemmän päästöjä ja on liikennöintikustannuksiltaan nykyistä bussijärjestelmää halvempi. Mutta jos kustannukset nykyistä vauhtia kasvavat, voi metron hinta poksutella jopa miljardin euron rajan rikki. Sillä rahalla olisi saanut paljon kaikkea muutakin mukavaa. Esimerkiksi kaupunkiradan jatke Leppävaarasta Espoon keskukseen maksaisi arvioiden mukaan 120 miljoonaa euroa, mahdollistaen tiheämmät junavuorot ja tiiviimmän rakentamisen Keski-Espoon alueella.

Viime viikonvaihteessa YTV kertoi verkon ohittaneen suosiossa paperille painetut aikataulukirjat. Varsinkin nuoret tarkistavat joukkoliikenteen aikataulut pelkästään verkosta. Itsekin voin allekirjoittaa tämän, vaikka olen paperiset aikataulukirjat joskus hakenut, en enää edes tiedä, missä tällä hetkellä lienevät. Kaukojunien aikataulut sen sijaan tulee vielä useimmiten katsottua VR:n aikataulukirjasta, kun verkossa olevat junien aikataulut eivät tunnu yhtä käteviltä. Aikataulutaulukot vaativat paljon klikkailemista, ja matkahaussa olisi tiedettävä etukäteen viikonpäivä, jolloin matkustaa. Olisi hyvä, jos VR:kin tarjoaisi verkossa palvelun, joka listaisi tietyn yhteysvälin kaikki junat viikonpäivästä riippumatta, Matkahuollon aikatauluhaun tyylisesti.

10.1.2008

HKL:n raitiovaunu #14 Eirassa

HKL:n laihialaismallinen, vanhempi raitiovaunu #14 Eirassa maaliskuussa 2005, linjalla 1A. Tietääkseni kyseinen raitiovaunu on edelleen olemassa, joskaan liikenteessä tätä ei enää juurikaan näy.
Isompi kuva.
HPIM2493. Raitiovaunu Eirassa


HKL:n raitiovaunu #14 jatkaa matkaansa Eirasta. Isompana.
HPIM2497. HKL #14 Eirassa

9.1.2008

Lahti-Heinola-Mikkeli -oikorata taas esillä

Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin kulkeva oikorata nytkähti minimaalisen pienen askeleen kohti mahdollista toteutumistaan. Heinolassa tänään pidetyssä seminaarissa päätettiin esittää Nopeat Itäradat -projektille, että Savon oikoratahanketta lähdettäisiin viemään eteenpäin. Vetoapua ratayhteyden selvittämiseen saadaan Ratahallintokeskukselta, joka lupautui mukaan päivittämään radan kannattavuusselvitystä. En tosin vielä laittaisi ainakaan rahojani likoon sen puolesta, että ehtisin oman elämäni aikana Savon oikoradan junassa matkustaa.

Olisi kuitenkin ihan toivottavaa, että Savon suunnan oikoratahanke pääsisi liikkeelle, vaikka aluksi pelkkänä oikoradan jatkeena Lahdesta Heinolaan, jonne oikoradan Z-junat voisivat jatkaa. Tosin edes tämän ratapätkän toteumista odotellessa ei kannata hengistystään pidätellä. Vaikka Lahti-Heinola -väliltä jo nykyisin ratakiskot löytyvätkin, on rata sähköistämätön ja kovasti mutkitteleva. Lakkautusuhkaakin sille on toisinaan väläytelty, mutta tästä on sentään nyttemmin luovuttu. Jotta Lahden ja Heinolan välille saataisiin säädyllistä vauhtia kulkevia matkustajajunia, olisi rataa ensin oiottava reippaammalla kädellä, mikä puolestaan maksaa. Eikä matkustajaliikenteen rata vain Heinolaan asti välttämättä olisi edes kannattava, Heinola kun ei ole väkimäärältään kovin suuri kaupunki. Mikkeliin asti jatkuvaa oikorataa muistelen ainakin joskus arvioidun jopa kannattavaksi hankkeeksi.

Mikkelin kaupungin johdon luulisi olevan innoissaan jo oikoradan mahdollisuudestakin, mutta Itä-Häme -lehden mukaan Mikkelin kaupunginjohtaja Eero Kaitainen oli ratapuheissaan varsin varovainen ja huolissaan muiden ratahankkeiden kohtalosta. Narinaa kuuluu myös Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta, joissa Savon oikorataa ei haluttaisi suunniteltavan. Pelkäävät sen tietysti vievän väkeä ja rahoitusta maan kaakkoiskulmalta Savon puolelle.

Lisäys: STT uutisoi myöhemmin, että koko Lahti–Mikkeli-välin hinnaksi on alustavasti arvioitu 300–500 miljoonaa euroa. Hinta olisi samaa luokkaa kuin Lahden oikoradalla, joka maksoi 331 miljoonaa euroa.

Myöhemmin aiheesta: Savon oikorata kulkisi viitostien rinnalla (16.2.2008)

5.1.2008

Tokeron tasoristeys

Mikkelin eteläpuolella sijaitseva Tokeron tasoristeys suljettiin joulukuussa 2007 autoliikenteeltä, kilometrin päähän tasoristeyksestä valmistui korvaava silta. Tokeron tasoristeystä on pidetty varoituslaitteista huolimatta vaarallisena huonon näkyväisyyden vuoksi.

Vuosikymmenen alkupuolella risteyksessä kuolikin mies ajettuaan puomin läpi Intercity-junan alle. Suoraan vastaan paistanut aamuaurinko oli häikäissyt kuljettajan, eikä tämä huomannut puomien olevan alhaalla. Auto kulkeutui junan alla satojen metrien päähän ja murskautui.

Tokeron tasoristeys marraskuussa 2007. Risteys oli joitain päiviä aiemmin suljettu autoliikenteeltä. Isompi kuva.
IMG44073. Tasoristeys

Tasoristeyksen työmaata joulukuussa 2007. Isompi kuva.
IMG44713. Tasoristeys Tokerossa

Työmaata joulukuussa toiselta puolelta rataa. Isompi kuva.
IMG44723. Tokero

2.1.2008

Pohjolan Liikenne ostanut M.V. Wikström Oy:n

Pohjolan Liikenne on ostanut kirkkonummelaisen bussiliikennöitsijä M.V. Wikström Oy:n, kerrotaan Joukkoliikennefoorumilla. Kirkkonummen Liikenteenäkin tunnettu bussiyritys liikennöi useita Helsingin ja Kirkkonummen välisiä vuoroja sekä Kirkkonummen sisäistä bussiliikennettä mm. Gesterbyn, Masalan ja Upinniemen alueille. Yrityksellä on vajaat 30 bussia.

Wikström on jarruttanut YTV-alueen laajentumista Kirkkonummen suuntaan kieltäytymällä liittymästä YTV:n liikennejärjestelmän piiriin. Vuoden 2007 alussa Kirkkonummen lähijunaliikenne ja Pohjolan Liikenteen ajamat bussilinjat tulivat YTV-alueen ns. kolmanneksi vyöhykkeeksi, jolloin YTV:n seutuliput alkoivat kelvata koko juna- tai bussimatkalle Kirkkonummelta Helsinkiin. YTV kertoi joulukuussa 2007 Kirkkonummen ja sen lähiasemien matkustajamäärien junaliikentessä nousseen vuodessa liki viidenneksellä. Tämän arvellaan vähentäneen matkustajia Wikströmin busseista.

Wikström on tarjonnut Kirkkonummikortti-nimistä 30-päivän 115 euroa maksavaa kausilippua, jolla saa matkustaa vapaasti yrityksen busseissa Kirkkonummen, Espoon ja Helsingin alueella. Vastaava YTV:n kausilippu Kirkkonummen ja Helsingin välille on maksanut 113,90 euroa (115,80 e 2008 alusta alkaen) ja tarjonnut samalla mahdollisuuden vaihtaa kaikkiin pääkaupunkiseudun joukkoliikennevälineisiin, joihin Wikströmin kausilippu taas ei ole kelvannut. Siihen on voinut kyllä liittää YTV:n tai HKL:n kausilipun, mutta tällöin hinta on noussut huomattavasti YTV:n suoraa kausilippua korkeammaksi.

Huhtikuussa 2007 Pohjolan Liikenne osti Pornaisissa kotipaikkaansa pitäneen Linjaliike A.E. Koskinen & Pojat Oy:n, joka liikennöi useita linjoja pääasiassa Helsingin, Pornaisten ja Sipoon välillä.

Päivitys 2.1.2007 klo 12:50. Pohjolan Liikenne on vahvistanut kaupan tiedotteellaan:
"M. V. Wikström Oy:n osakekanta on siirtynyt Pohjolan Liikenteen omistukseen. M. V. Wikström Oy:llä on 27 linja-autoa ja 40 työntekijää ja sen liikevaihto on 2,6 milj. euroa. Yhtiö harjoittaa Helsingin ja Kirkkonummen välistä ja Kirkkonummen sisäistä liikennettä sekä ajaa myös Siuntioon, Inkooseen, Karjaalle ja Virkkalaan. Sekä ostaja- että myyjäosapuoli katsovat, että M. V. Wikström Oy:n harjoittaman liiketoiminnan kehittämiselle on olemassa parhaat edellytykset kiinteänä osana laajempaa linja-autoliikenteen kokonaisuutta."

Muualla verkossa
- M.V. Wikström Oy:n kotisivu (näyttötallenne 1.1.2008)
- Pohjolan Liikenne

1.1.2008

Bussi- ja junalippujen hinnat nousivat

Junalippujen ja Matkahuollon hintataulukon mukaan myytävien bussilippujen hinnat nousivat taas vuodenvaihteessa muutamia prosentteja. Paikallisliikenteen bussilippujen hinta nousi 2,70 eurosta 2,80 euroon. Korotus ei koske ainakaan YTV-aluetta, Turkua, Tamperetta, Ahvenanmaata ja Seinäjokea, mutta lähes kaikkia muita kaupunkeja se koskee. Bussilippujen hinta nousee keskimäärin 5,2 %. Bussilippu maksaa esimerkiksi 200 kilometrin matkalle nyt vakiovuorossa 28,50 euroa (aiemmin 27,10) ja pikavuorossa 31,60 euroa (aiemmin 30,00). Matkahuollon uusi taksataulukko PDF:nä.

Junalipuista eniten kallistui VR:n perimä junamaksu, joka maksetaan jos menee eri junatyypin junaan, mihin on lippunsa ostanut. Esimerkiksi jos menee pikajunan lipulla IC-junaan, perii konduktööri junassa viiden euron maksun, aiemman kolmen euron sijaan. Korotus koskee jälleen pahiten niihin matkustajiin, jotka aloittavat matkansa pieniltä asemilta, joilla ei ole lipunmyyntiä ja mahdollisuutta vaihtaa lippua toisenlaiseen ennen lähtöä. Junassa ei välttämättä saa istumapaikkaa, ja silti matkastaan joutuu maksamaan entistä enemmän. Myös muiden junamatkalippujen hinnat nousivat muutamalla prosentilla.

Seinäjoella ja Nurmossa puolestaan mentiin vuodenvaihteessa parempaan suuntaan ja laskettiin paikallisliikenteen lippujen hintoja reippaalla kädellä. Aiemman 2,70 euron sijaan aikuisten kertalippu maksaa nyt 2 euroa ja alle 12-vuotiaiden lasten yhden euron. Lastenvaunujen kanssa liikkuvat ja yli 65-vuotiaat saavat matkustaa ilmaiseksi. 30 päivän kausilippujen hinnat eivät nekään huimaa: aikuisille tuollainen maksaa 25 euroa ja alle 18-vuotiaille 20 euroa. Paikallisliikenteen kattavuus tosin on edelleen tyypillistä pikkukaupungin luokkaa: arkisin iltakahdeksan jälkeen ei paikallisbusseja juurikaan enää kulje, eikä sunnuntaisin ajeta ainoatakaan paikallisvuoroa. Joiltain suunnilta voi sunnuntaisin päästä kulkemaan kauempaa tulevilla vakiovuoroilla. Lisätietoja Seinäjoen kaupungin paikallisliikennesivulta ja Veolia Transport West Oy:n sivuilta.


Toivotan samalla hyvää uutta vuotta teille muutamille tämän blogin vakiolukijoille! Muutaman kuukauden tätä blogia nyt aktiivisemmin kirjoiteltuani olen huomannut, että käsiteltävistä aiheista näyttää olevan enemmänkin runsaudenpulaa kuin puutosta. Aikaa ja jaksamista vain on rajallisesti. Yritän kuitenkin kuluvan vuoden aikana päivitellä aktiivisesti tekemiäni matkoja ja muita joukkoliikenteen kuulumisia. Pyrin myös seuraamaan muiden kirjoittamia, joukkoliikennettä käsitteleviä blogimerkintöjä, aiemmin en ole tähän juurikaan ehtinyt. Mahdollisia toiveita ja palautteita otetaan tietysti myös kiinnostuneena vastaan.