4.9.2006

Maan ystäviltä seppeleitä viimeisiin yöjuniin

Maan ystävät -järjestö muisti viimeisiä sisämaan yöjunavuoroja seppeleillä ja kutsui ihmisiä saattamaan yöjunat toistaiseksi viimeisille matkoilleen. Maan ystävien yöjunasivusto.
"VR lopettaa yöjunaliikenteen Helsinki-Kajaani-Oulu ja Turku-Joensuu väleillä ensi viikonloppuna. Tule siis saattamaan LAUANTAINA 2.9. viimeiset yöjunat matkaan omalle juna-asemallesi ja osoita näin tukesi yöjunien jatkotavoitteelle!

Paltamossa, Kajaanissa ja Helsingissä (sekä todennäköisesti Joensuussa) viimeiset junat saavat mukaansa seppeleen. Paltamon ja Kajaanin asemilla on mahdollista allekirjoittaa vielä vetoomuskortteja yöjunien tarpeellisuuden puolesta. Viimeiset junat lähtevät Oulusta klo 20.07, Paltamosta 22.00, Kajaanista 22.45, Kuopiosta 1.12, Helsingistä 21.34, Joensuusta 23.07 ja Turusta 20.58. Saattajia pyydetään tulemaan asemille ajoissa."

Turussa viimeistä junayhteyttä odoteltiin runsaslukuisesti. Kuva: Zache



Yöjunia hyvästeltiin viimeisille matkoille muillakin asemilla.
HS:n uutinen 3.9.2006: "Iskulauseet kaikuivat lauantai-iltana Kajaanissa, kun viimeinen yöjuna lähti matkaan kohti Helsinkiä kello 23 noin vartin aikataulustaan myöhässä. VR:n pääjohtajaa Henri Kuitusta ei puheissa kehuttu.

Jäähyväisiin osallistuneet luovuttivat konduktööri Kari Kaksoselle havuista solmitun muistoseppeleen, jolla kunnioitettiin tasa-arvoisen junaliikenteen päättymistä ja toivotettiin pikaista jälleennäkemistä. Hyvästelijöitä kertyi yhteensä noin 300 ihmistä Kajaanin, Paltamon, Joensuun, Turun ja Helsingin asemilla." (...)

29.8.2006

Uusi juna-aika hiljentää Taavetin aseman

VR aikoo lakkauttaa kaiken junaliikenteen Taavetin asemalta Oikoradan liikenteen alkaessa 3.9.2006. Taavetista on päivittäin ollut kaksi IC-junayhteyttä Lappeenrannan ja toisen kaksi Kouvolan suuntaan. Sunnuntaisin asemalla on pysähtynyt myös lähijuna Kouvolasta Imatralle ja Imatralta Kouvolaan ja Helsinkiin. Päivittäin Taavetin asemaa on käyttänyt noin 28 matkustajaa.

Sanomalehti Etelä-Saimaa kirjoitti aiheesta 28.8.2006.
VR mainostaa uuden juna-ajan yhteyksiä ja vaikenee Taavetista

Taavetin aseman infotaulu ei kerro mitään junaliikenteen loppumisesta eikä siitä, miten Taavetista pääsee bussilla Lappeenrannan ja Kouvolan asemille.

LUUMÄKI. Taavetissa pysähtyvät matkustajajunat ovat pian rautatieliikenteen historiaa. Aikatauluhaku VR:n internet-sivuilta syyskuun kolmannelle päivälle kertoo, ettei tälle päivälle ole yhteyksiä. Eikä niitä ole enää seuraavillekaan. Viimeinen matkustajajuna pysähtyy Taavetin asemalla lauantai-iltana toinen syyskuuta. Seuraavana päivänä alkaa VR:n kovasti mainostama uusi juna-aika.

- Lahden ja Keravan välisen oikoradan käyttöönotto 3.9. tuo tullessaan lyhyempiä matka-aikoja, uusia junayhteyksiä ja matkustusmukavuutta, kertoo VR:n mainosteksti. Luumäeltä uusia junayhteyksiä ei ensi sunnuntaista alkaen ole, eikä ole vanhojakaan. [...]

VR on valjastanut mainostoimistot rummuttamaan tietoa uusista aikatauluista. Luumäellä ja Taavetissa yhtiö ei ole sijoittanut tiedonlevitykseen euroakaan. Taavetin aseman seinän infotaulussa kerrotaan edelleen, että Helsingin suuntaan lähtevissä junissa kannattaa nousta vaunuun 5, ja lunastaa siellä lippu konduktööriltä. Infotaulussa tai muuallakaan aseman ympärillä ei löydy tietoa siitä, että junaliikenne asemalla on kokonaan päättymässä eikä tietoa siitä, kuinka asemalta pääsisi eteenpäin. [...]

VR:N HENKILÖLIIKENNEJOHTAJA Antti Jaatinen uskoi viime talvena Etelä-Saimaan haastattelussa, että monet nykyiset Taavetin asemaa käyttäneet matkustajat ajavat jatkossa bussilla Kouvolaan ja astuvat junaan siellä. Hieman ennen liikenteen loppumista VR ei kuitenkaan ole osoittanut kiinnostusta tiedottaa mahdollisista bussien ja junien yhteysvuoroista Kouvolan tai Lappeenrannankaan suuntaan. Taavetin aseman kautta rautatieyhteyksiä on vuosittain käyttänyt noin kymmenentuhatta matkustajaa. © Etelä-Saimaa

2.3.2006

Kemijärven yöjunayhteys säilytettävä

HPIM5152. Yöjuna Rovaniemellä
Kemijärvi-Helsinki -yöjuna Rovaniemen asemalla illalla elokuussa 2005. Tällöin kiistellyssä yöjunassa oli vain sinisiä vaunuja, joilla liikennöinti Kemijärvelle asti sujui ilman ongelmia. Kemijärveltä tulevat vaunut peruuttavat kiinni Rovaniemeltä lähteviin. Isompi kuva.

VR on viime vuodet liikennöinyt yöjunaa Helsingistä Kemijärvelle sinisillä vaunuillaan. Junavuoro on ollut kannattava, siihen ei ole tarvittu Liikenneministeriön tukea, kuten suureen osaan Suomen junaliikenteestä tarvitaan. Suurin osa junan vaunuista ja matkustajista on jäänyt Rovaniemelle, Kemijärvelle on jatkanut muutama makuuvaunu ja päivävaunu.

Ensi syksystä alkaen VR aikoo lopettaa Kemijärvelle liikennöinnin. Syynä tähän ovat tänä talvena käyttöön tulleet kaksikerroksiset makuuvaunut, jotka on tarkoitettu käytettäviksi vain sähköistetyillä rataosuuksilla. Rovaniemi-Kemijärvi -osuutta ei ole sähköistetty, eikä rataosuuden sähköistystä ole suunniteltukaan vähäisten liikennemäärien vuoksi.

Lakkautuspuheet nostattivat pohjoisessa suuren vastarinnan. Itä-Lapin kuntayhtymä järjesti junayhteyttä puolustavan addressin, johon kertyi 21 000 nimeä. Addressin luovutti Liikenne- ja viestintäministeriölle lappilaisten lähetystö keskiviikkona 22.2.06. Samalla kapinalähetystö kävi tapaamassa kansanedustajia, valiokuntia, VR:n johtoa ja muita Helsingin herroja. Kansanedustajat uhkuivat tukea itälappilaisille, mutta konkreettisia lupauksia ei tullut. Ylen uutinen aiheesta.

Samana iltana Ylen A-talkissa keskusteltiin Rovaniemi-Kemijärvi -välin junaliikenteestä. Ohjelmassa Pyhätunturi Oy:n toimitusjohtaja Miia Porkkala kertoi heille saapuvan uhanalaisella junalla 8 % matkailijoista. Rahallisesti tämä tarkoittaa 2,4 miljoonaa euroa. 100 000 myyntieurolla saa yhden matkailutyöpaikan. Jos junalla nyt tulevat matkailijat menevät muualle, uhkaa se yksin Pyhätunturin alueilla 24 työpaikkaa. Sallan kunnan työttömyysprosentti on nyt 27, ilmeisesti maan korkeimpia.

Itä-Lapin matkailuun on tehty Kauppa- ja teollisuusministeriön puolesta 17 miljoonan euron investoinnit viime vuosina, yrittäjien investoidessa samalla alueelle yli 50 milj. euroa. Jos valtio siis ei tue junayhteyden jatkumista, lisääntyy työttömyys ja alueen kuntien talous menee entistä huonompaan jamaan, joutuu valtio yhtälailla laittamaan rahaa alueelle ja aiemmin tehdyt satsaukset menevät hukkaan. Samoilla linjoilla on Lapin Lääninhallituksen antama lausunto, jossa siinäkin vaaditaan nykyisen yhteyden säilyttämistä.

VR:n Jaatinen puhui ohjelmassa useaan otteeseen junan tilalle tulevasta matkaketjusta, joka lähinnä on hienompi ilmaisu pakolliselle vaihdolle junasta bussiin tai toisinpäin. Jaatinen mainitsee, että junamatkaan voi ostaa jatkoksi bussilipun monilla muillakin väleillä. Voikin, mutta tällaisia lippuja saa vain asemien lipputiskeiltä. VR:n verkkokaupasta tai lippuautomaatista on nykyisin turha yrittää ostaa lippua bussimatkoille vaikka varsinkin netin kautta ostaa matkansa nykyisin entistä useampi.

Bussiyhteys karsisi myös pois ainakin interreilaajat ja Lomapassin käyttäjät, kummallakaan lipulla ei enää pääsisi Kemijärvelle asti. Kemijärven aseman lipunmyyntikin on nykyisin ollut suljettuna viikonloppuisin, vilkkaimpina matkustuspäivinä. Mikä kuitenkaan ei kovin suuri ongelma ole, koska juna seisoo lähtölaiturissa jo kauan ennen lähtöään eikä ulkona tarvitse odotella ja makuupaikkoja voi ostaa myös junasta.

Ohjelmassa keskusteltiin myös siitä, voitaisiinko uusilla vaunuilla liikennöidä sähköistämättömällä radalla. Voitaisiin. Siihen vaaditaan sähköä tuottava aggregaattivaunu, joita VR:llä on nytkin neljä kappaletta. Nykyiset vain eivät VR:n mukaan kelpaa, vaan olisi hankittava uusia aggregaattivaunuja, mikä tietenkin on liian kallista. Uudet makuuvaunut maksavat 60 milj. euroa, noin 3 milj. euroa kappale, aggregaattivaunu maksaisi 1,4 miljoonaa euroa kappale, joten yhden makuuvaunun hinnalla saisi 2 aggregaattivaunua. Eikä sen vaunun tarvitse pelkkää aggregaattia olla, vaunuun mahtuisi istumapaikkojakin reippaasti. Aggregaatti olisi luultavasti sijoitettavissa myös nykyisiin matkatavaravaunuihin huomattavasti halvemmalla. Tarkempia teknisiä tietoja löytyy Raideryhmän ylläpitämästä rataverkko.fi -osoitteesta.

Viimeisen viiden vuoden aikana matkustajamäärä Rovaniemeltä Kemijärvelle on vähentynyt 15 %, vuodesta 2000 alkaen 22 %. Viime vuonna matkustajamäärä kuitenkin kasvoi 1,5 %, joten lasku näyttäisi olevan jo taittumassa. Laskuun on ollut syynä ainakin VR:n oman matkatuotannon lopettaminen ja Lapin matkapakettien myynnin ulkoistaminen. Kuten Itä-Lapin yrittäjien edustaja sanoi, kyllä hänkin saisi asiakkaansa katoamaan jos jättäisi markkinoinnin sikseen. Viime vuonna Kemijärvelle saapui ja lähti junalla keskimäärin 37 matkustajaa päivässä, eli 27 000 vuodessa. Päivittäinen matkustajamäärä vaihtelee paljon vuodenajan mukaan, talvella junaan nousee Kemijärveltä helposti yli sata matkustajaa, muulloin on hiljaisempaa.

Merkillistä on, että VR:n toimitusjohtaja Tapio Simos on väittänyt Rovaniemi-Kemijärvi -liikennettä Hesarissa tappiolliseksi liikenteeksi eikä VR ole väitettä mitenkään korjannut. Myös Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen luuli yhteyttä kannattamattomaksi VR:ltä saatujen tietojen vuoksi.

Miten tämä ongelma sitten ratkeaisi parhaiten? Varmastikin säilyttämällä Kemijärven junayhteys. Matkailijat pääsisivät mukavasti lähemmäs kohteitaan, työpaikat säilyisivät eikä tarvitsisi järjestää korvaavia kuljetuksia. Ratkaisu löytyisi jopa yllättävän helposti. Rovaniemelle nimittäin liikennöi Helsingistä kaksi eri yöjunaa joka päivä. Vain toisessa on uusia, sähköradalle suunniteltuja makuuvaunuja, toinen juna aiotaan tulevaisuudessakin ajaa sinisillä vaunuilla.

Helpointa olisikin muuttaa aikatauluja niin, että tämä sinisillä vaunuilla jatkossakin ajettava juna voisi sujuvasti jatkaa Kemijärvelle saakka. Junien aikataulut muuttuvat ensi syksynä joka tapauksessa, joten tämä muutos olisi aivan mahdollinen. Tarkemmin olisi myös tutkittava mahdollisuus ajaa toinen Rovaniemen yöjunista Kuopion ja Kajaanin kautta, jotta näiltäkin alueilta säilyisi yöjunayhteys Helsinkiin.

Merkintä on julkaistu alun perin viima.vuodatus.net -blogissa.

20.1.2006

Valtio ei aio tukea Mikkelin lentoja

Valtio aikoo luopua Mikkelin lentoliikenteen tukemisesta. Asiasta on talven 2006 mittaan uutisoitu Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenteen kilpailutuksen yhteydessä. Näin on varmistumassa, että matkustajalentoliikenne Mikkeliin hiljenee pysyvästi. Itse Mikkelin lentoasema pysyy kuitenkin tilauslentojen ja harrastusilmailun käytössä jatkossakin. Mikkeliin lennettiin syksyyn 2005 saakka Helsingistä yksi lento suuntaansa päivittäin. Kaupunki tuki liikennettä rahallisesti, mikä herätti kaupunkilaisissa toisinaan reipastakin arvostelua.

Länsi-Savo 27.3.2006: Valtio ei aio tukea Mikkelin lentoja

Valtio ei aio tukea Mikkeliin suuntautuvaa lentoliikennettä. Pääsyynä on kaupungin sijainti suhteellisen lähellä pääkaupunkiseutua. Varkauteen ja Savonlinnaan lennetään sitä vastoin jatkossakin valtion tuella. Liikenne- ja viestintäministeriö sopi hiljattain Varkauden ja Savonlinnan kaupunkien kanssa, että valtio maksaa osan niiden ja Helsingin välisten lentojen kustannuksista.

Mikkeli aikoo apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitaisen mukaan etsiä vielä ratkaisua lentoliikenteen jatkamiseksi. Lennot katkesivat viime syksynä.



Tämä blogimerkintä on lisätty blogin arkistoon jälkikäteen.

12.1.2006

Turvavyöpakko linja-autoihin

04/2006: Turvavyöpakko laajenee koskemaan kaukoliikenteen linja-autoja toukokuun alusta alkaen. Samalla tiukentuvat lasten kuljettamista koskevat säännökset. HS:n uutinen. Turvavyön käyttöpakko linja-autoissa lienee samanlainen kuin taksimatkustajilla.

En vielä osunut löytämään tietoa siitä, kuka on vastuussa, jos bussimatkustaja ei turvavyötä käytä ja mitä seurauksia tästä on. YLE uutisoi turvavyöpakosta jo helmikuussa kertoen Linja-autoliiton kannattaneen turvavyöpakkoa jo kymmenen vuotta. Hieman kummaa, vähentäähän vyöpakko kuitenkin matkustajamukavuutta jossain määrin.

Viimeksi kun matkustin Savonlinjan Expressbussilla Helsingistä Mikkeliin, yritin laittaa turvavyötä viereisellä penkillä olleelle selkärepulle ja muovikassilleni. Tavarat halusin vyöttää, koska maaliskuussa samalla matkalla bussi joutui tekemään hirven vuoksi hätäjarrutuksen ja istuimella olleet tavarani lensivät käytävälle monen metrin päähän. Mutta, turvavyö oli niin lyhyt, ettei se yltänyt repun ja muovikassin ympärille vaikka miten sitä yritin repiä. Turvavyön käyttöpakko tullee tukevampien matkustajien kohdalla aiheuttamaan hankaluuksia osassa busseista. Mutta mitäpä tämmöisistä välittämään, ainahan voi mennä omalla autolla jos ei bussi miellytä.

Satunnainen fakta: Kansanterveyslaitoksen mukaan Suomessa menetetään joka vuosi itsemurhien vuoksi ainakin 20000 odotettua työikäisen väestön elinvuotta. Tilastokeskuksen mukaan itsemurhat ovat Suomessa viime vuosina jatkuvasti vähentyneet. Siitä huolimatta 812 miestä ja 252 naista teki vuonna 2004 itsemurhan. Maailmanpankki laskee henkisen pääoman hinnaksi 28000 euroa menetettyä elinvuotta kohti (HS 201105).

Linja-autojen turvavyöpakko sai kimmokkeen taannoisesta Konginkankaan bussionnettomuudesta. Onnettomuuden jälkeen arvioitiin muistaakseni, että kaksi matkustajaa olisi selvinnyt hengissä, jos he olisivat käyttäneet turvavyötä, ja muutaman vammat olisivat olleet lievempiä.

Jälkeenpäin arkistoon siirretty blogimerkintä.

4.1.2006

Mikkelin lentojen matkustajamäärät romahtivat

Mikkelin ja Helsingin välisen lentoliikenteen matkustajamäärät romahtivat vuoden 2005 aikana, kertoo maakuntalehti Länsi-Savo. Lentoyhteys Mikkeliin oli tosin puolet vuodesta poikki kilpailutuksen viivästymisen vuoksi.

Viimeksi välillä lentänyt ruotsalainen European Executive Express lopetti lennot lokakuussa 2005 ja hakeutui muutamaa kuukautta myöhemmin konkurssiin. Tämän jälkeen Mikkeliin ei ole ollut säännöllistä lentoyhteyttä.

Kenttä on edelleen ilmailunharrastajien käytössä, ja harrastustoiminta mukaan lukien kentälle tehtiin vuonna 2005 noin 1500 laskeutumista.

Länsi-Savon kirjoitti aiheesta 12.1.2006: "Mikkelin lentokentän matkustajamäärä romahti viime vuonna kolmannekseen edellisvuodesta. Mikkelin lentoja käytti yhteensä 822 reittimatkustajaa, kun vielä edellisvuonna matkustajia oli 2 500.

Laskun takana on se, että lentoyhtiön vaikeuksista ja reitin viivästyneestä kilpailutuksesta johtuen Mikkeliin lennettiin vain noin puolet vuodesta. Myös sekava tilanne, huonontunut palvelu ja kalliit liput verottivat lennoilta matkustajia."

Lehden mukaan Mikkeli maksoi lennoille viime vuonna suoraa tukea 169 000 euroa. Kaupunki siis tuki jokaista Mikkelistä lähtenyttä tai Mikkeliin tullutta lentomatkustajaa keskimäärin 205 eurolla ja 40 sentillä. Kaupungin osuus lentoyhtiön saamasta tuesta oli laskennallisesti noin puolet. Toinen puoli tuli valtiolta.

Länsi-Savon mukan mikkeliläismatkustajan lentolippua tuettiin verovaroista noin 400 eurolla. Lippua kohden laskettu tuki oli viime vuonna poikkeuksellisen korkea johtuen vähäisistä matkustajamääristä.

Mikkelin lentoliikenteessä vuosi 2004 oli vielä lähes normaali. Tammikuusta lokakuun loppuun kaupunkiin lensi Golden Air kolmioreitillä Helsinki–Mikkeli–Savonlinna. Liikenneministeriön tekemän kilpailutuksen vuoksi reitti siirtyi marraskuussa ruotsalaisen European Executive Expressin hoitoon.

Lehti kertoo uutisessaan myös, että reittiliikenne takaisi tuen lentokentälle.
Kaupungin talouden kannalta lentoliikenteen kustannuksissa pitää ottaa huomioon myös lentoasema, jonka Mikkelin kaupunki omistaa. Yleensä Suomen kaupunkien lentokentät ovat valtion omistuksessa.

Kaupunki on saanut kentän ylläpitoon valtiolta tuntuvaa tukea, vuonna 2005 valtiolta saatiin ylläpitoon 360 000 euroa ja lisäksi investointeihin 200 000 euroa, kertoo LS. Tuen edellytyksenä olisi kentän säännöllinen reittiliikenne. Kentän ylläpidon nettokustannukset Mikkelin kaupungille olivat viime vuonna LS:n mukaan noin 200 000 euroa.

2.1.2006

Visiitti Mikkelistä Iisalmelle

Eit-vaunun etsintämatka Mikkelistä Iisalmelle 30.12.2005, matkaan liittyvine oheisasioineen. HPIM7662. Pikajunan eteisessä

Kävelin talvisen pimeässä aamussa seitsemältä Urpolasta rautatieasemalle, mukanani piakkoin vanhentuvia lounasseteleitä. Eivät käyneet lähi-Nesteellä, eikä keskustassa ollut vielä auki mikään paikka, missä olisi voinut käydä kokeilemassa. Asemakahviossakaan eivät kelvanneet, mutta ostin silti matkaevääksi viinerin kun olivat vielä kuumia. Niin kuumia, että mukava myyjänainen pakkasi viinerin muoviin ja antoi muutaman paperin mukaan ja silti kättä lämmitti, käsineiden läpi. Taajamajuna ehti huristella eteläreunan tasoristeyksen yli ensin.

7.17 Mikkeli, raide 2, H701. Junasta jäi pois kymmenkunta matkustajaa, saman verran nousi tilalle. Oma nousemiseni oli hankalaa, lähin ovi oli jäässä ja viineri kourassa aukipotkiminen hankalaa. Konduktöörisetä auttoi, mutta katsoi hieman kuin avutonta typerystä. Viereiselle raiteelle tulleessa Pendolinossa laskin olleen noin 25 matkustajaa, osin mukaanlukien Mikkelistä tulleet. Nousin toiseksi viimeiseen vaunuun, malliltaan Eip #23150 vm. 1978, viimeisenä vaununa oli Ein #23172.

Haukivuorelta tuli ainakin yksi matkustaja, ketään ei jäänyt. Ykkösraidetta oli ajettu jollain kiskokulkuneuvolla. Juna kiihdytti hitaasti ja täristen, vaununi oli tyhjä, janotti muttei ollut mitään juotavaa. Janoon ei auttanut sämpylän ja kuuman viinerin syöminenkään, eikä ravintolavaunukaan ole auki vaikka sellainen tässä junassa onkin mukana. Onneksi Pieksämäellä on kummallinen varttitunnin pysähdys, joten hyppäsin siellä junasta ulos ja menin asemahalliin juotavaa katselemaan. Matkahuollon kioski oli auki, asioimassa oli pitempään kioskilla viihtynyt mummeli. Lopulta sain pienen Vital-mehun. HPIM7664. Tyhjä ravintolavaunu

Kiirehdin takaisin junaan, nousin nyt vanhaan ykkösluokan vaunuun jossa oli muutama matkustajakin. Käväisin ottamassa muutaman kuvan tyhjästä ravintolavaunusta. Sinne en viitsinyt jäädä istuskelemaan vaan menin edessä olleeseen konduktööriosastolliseen vaunuun juomaan mehun. Pieksämäen varikolla seisoskeli ulkona uusia kiskobusseja peräti neljä kappaletta. Satunnainen setä ihmetteli käytävässä maailman menoa, pyysi lukemani Hesarin itselleen ja jatkoi ihmettelemistään ääneen keskenään.

9.10 Kuopio.

Kuopiossa katselin mitä vaunuja H701-junassa oli, kahden viimeisen jälkeen tuli Ein 23221, sitten ravintolavaunu Rkt 23829, sen edessä Ei 27004 ja ensimmäisenä 23525, puolittainen konduktöörivaunu jossa loppumatkan istuin. Ei-vaunun numero oli revitty irti, mutta erottui yhä. Junassa oli siis kuusi vaunua.

9.33 Kuopio P973

Taajamajuna H701 Kouvolasta Kuopioon määräasemallaan.
HPIM7673. Pikajuna Kuopiossa


Oulun ja Rovaniemen juna jo odotteli viereisellä raiteella, lopusta alkupäähän oli vaunuinaan Efit23559, Ein 23236, Eip 23166 ja ja Ein 23237 jonne menin istumaan. Vaunun päätyoven yllä olevat, lemmikit ja tupakoinnin kieltävät merkit oli revitty kummasti pois. Penkin istuinosa oli omituisen littana, olotilani villasukkien ja sisätilan lämpötilan vuoksi epämukava.

Vaunujen väliköissä oli melkoisesti lunta. Kävelin junan ensimmäiseen vaunuun kuten yleensäkin. Vaihtotöihin kai alunoerin tarkoitettu Dv12-veturi nro 2660 puhisi edessä, pienemmässä osastossa oli aivan tyhjää.

Iisalmella Eit-vaunu jo odotteli. Otinkin useamman kuvan siitä saman tien ja ajattelin matkaavani vielä kyseisellä vaunulla johonkin. Lähtöön oli kuitenkin useampi tunti joka tapauksessa, joten lähdin katselemaan lumista Iisalmea. Kävelin asemalta lähtenyttä katua keskustaan ja sen ohi isolle mäelle. Reunalla näytti olevan kirkko, kauempana mäen alla järvi. Perinteisiä suomalaisia maisemia. Kiertelin vanhannäköisten kerrostalojen välistä takaisin kaupungille. Torin laidalla näkyi Citymarket, CM:n levyhyllyt olivat kohtuutylsät eikä löytynyt sopivia kenkiäkään soviteltavaksi. Muuten kauppa näytti olevan tavanomaista Citymarkettia laajempi, kahvilakin kaupasta löytyi. "Eivät kelpaa meillä lounassetelit", vastasi lihatiskin mies kun lopulta kysäisin asiaa. Poistuin ostoksitta.

Eit-vaunu Iisalmella.
HPIM7683. Pikajuna Iisalmella

11.30. Keskustan ravintoloista mikään ei kovin houkuttelevalta Rossoa yllätyksettömämpää ruokapaikkaa ei näkynyt, joten astelin sinne. Löysin mukavan pöydän ensin varmistettuani lounasseteleiden kelpoisuuden. Tilasin lounaspitsan, pöytään se saapui reilun puolen tunnin päästä tilaamisesta. Haarukoin herkullisen ja suolaisen meetwursti-mikälie -pitsan mahdollisimman hitaasti juoden samalla puolikkaan kannullisen vettä. Otin vielä automaatticappucinonkin ennen poislähtöä ajan haaskaamiseksi. Hyvää sekin. Mukavaa.

Vanhempi rouvaihminen istahti ensin kysyttyään toiselle puolelle pöytää, ei muissa pöydissä kuulemma enää ollut tilaa. Rouva tarkasteli ruokalistaa kun join kahvin. Mukava tarjoilijanainen otti lounassetelin ja toivotti hyvää päivänjatkoa. Kohta tajusin, että voinkin vaikka tästä lähteä.

Ihmettelin lisää Iisalmen elämää. Bussiaseman reunalta lähti vanhannäköinen T. Makkosen paikallisbussi, Kuopion Liikenteen uusi Kabus oli matkalla Oulusta (?) Kuopioon tai Savonlinnaan, matkustajia oli kohtalaisen paljon. Citymarketin vieressä oli liikekeskus, josta löytyi Sale, videovuokraamo ja Alko. Salen tiloista osa oli leikattu erilleen muusta kaupasta vaneriseinillä. Kaupassa näytti hieman sekavalle, kassoista osa oli viety selvästi pois ja jätetty vain muutama. Kauppaa oli nähtävästi pienennetty, S-Market oli kutistettu Saleksi kun asiakkaatkin muuttavat muille maille.

Kävelin rautatieasemalle, siellä Eit-vaunu seisoskeli yhä kakkosraiteella. Sen kimpussa oli muutama haalarimies, vaunun päädyistä valui vettä kiskoille. Koska oli pakko, kysyin sopiiko junaan jo mennä istumaan. "Joo, mutta älä tähän viimeiseen vaunuun, kun tämä me laitetaan kiinni, vessat on rikki". "Jaa, no jos siellä voisi silti käydä ottamassa muutaman kuvan, kun on harvinaista kalustoa tämä?" Joo, senkun"

Nousin Eittiin pohjoisemmasta päädystä. Lattialla oli lunta, vettä, käsipyyhkeitä, haisi öljyiselle, valot olivat pois päältä. Kiireessä otin salamalla muutaman kuvan heti. Batteris deplected, camera is shutting down, valitteli HP 735-kamera. Äh. Aloin kaivella repusta uusia. Tyhjät paristot tippuivat lattialle ja kolisivat penkkien alle. Äh. Pian vaunu haluttiinkin jo sulkea, joten kuvienottamiseni meni pieleen. Toisessa päässä vaunua vessa vuosi vettä lävitseen ja lattialla oli taas käsipyyhkeitä ja työkaluja, päädyn kaapinovia oli auki.

Hieman epäonnistunut kuva Eit-vaunun sisätiloista.
HPIM7696. Eit-vaunussa


Pikajuna ja Eit-vaunu Iisalmella
HPIM7711. Pikajuna Iisalmella


Pian IC71 saapui, junassa oli tyypillinen oviongelma, vaunujen ovet eivät ensin auenneet, sitten aukesivat ja osa matkustajista pääsi ulos, mutta kohta lävähtivät kiinni ja junaan vielä jääneitä ihmetytti. Kohtapuoleen ovet taas toimivat. Eit-vaunu oli suljettu, joten turhaan olisin P971 -junaan noussut. Junia asemalla oli kuvaamassa myös joku hieman itseäni nuorempi henkilö, oli varustautunut oikein jalustan kanssa. Vaunut.orgilaisia ilmeisesti.

P971 lähti, samoin minä taas kiertelemään kaupungille. Löysin kirjaston keskustan pohjoisreunasta ja menin sinne vaeltelemaan kameran kanssa hyllyjen väleihin. Vartin nettikone vapautui mukavasti. Kolmen jälkeen menin istuskelemaan asemalle.

Oulusta ja Kajaanista vaihtoyhteytenä IC82-junaan toimiva P972 -juna saapui hetken ennen neljää, junasta nousi arviolta 100-150 matkustajaa, suurin osa vaihtoi IC-junaan. Olisi vaihtanut heti, mutta IC-junan ovet olivat lukossa, sisälle pääsi muutaman minuutin odottelun jälkeen. Junaan näytti tulevan kovin täyttä, joten menin kerrankin lipussa määrätylle paikalle. Vaunuksi oli määrätty ensimmäinen Ex-vaunu #26205, kiva, paikaksi oli määrätty aivan keskellä oleva paikka jossa istuimet ovat vastakkain.


Raiteelle 2 Oulusta saapunut vaihtoyhteysjuna, neljältä iltapäivällä.

HPIM7735. Pikajuna Iisalmella


Hieman ylikontrastoituja vaunuja.
HPIM7733. Pikajuna Iisalmella


16.06. IC-juna lähti aikataulussaan.
16.23 ja 16.33 Lapinlahti, odoteltiin vastaantuleva 12-vaunuinen P73 -juna. Tähän IC-junaan nousi 10 matkustajaa.
16.55 ja 16.56 Siilinjärvi.
17.11 ja 17.17 Kuopio, josta juna tuli kovin täyteen, viereen istui iso, verryttely- tai tuulipukua pitänyt mies. Tässä vaunussa ei jäänyt kovinkaan montaa paikkaa tyhjäksi.
17.45 Suonenjoki, taas noin 25 matkustajaa nousi junaan.

18.03 juna kaartoikin Pieksämäen tavararatapihan ja varikon raiteille pysähtyen muutaman minuutin päästä sinne. Pian kuulutettiin junan odottelevan kulkutien vapautumista. Ts. vastaantuleva IC-juna oli myöhässä ja odoteltiin sen lähtevän pois asemalta.
18.12 vastaantuleva IC75 meni, pari minuuttia myöhemmin tämä juna pysähtyi Pieksämäelle. Vaunun matkustajista hupeni pois jopa puolet, suurin osa tietenkin viereisellä raiteella olleeseen 9-vaunuiseen Turun junaan.
18.17 Pieksämäeltä lähtö, Turun junan keulalla ei ollut vielä veturiakaan.
18.36 Haukivuori, ainakin 1 matkustaja jäi pois, kukaan ei junaan täältä noussut.
18.57 Mikkeli, muutama minuutti myöhässä.

Vaunut.org-linkkejä:
- IC82-juna Iisalmessa lokakuussa 2005.
- Iisalmessa kuvailemani Eit 23104 -vaunu saapuneena saman päivän illalla Ouluun P971-junassa.
- Eit-vaunu Iisalmessa edeltävänä iltana.