29.9.2012

Suojeltu Lahden linja-autoasema pysyy katukuvassa

Tämä Lahden linja-autoaseman tulevaa käyttöä selvittävä juttu on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa tiistaina 18. syyskuuta 2012. 

Ranta-Kartano: Aikanaan tyhjenevä rakennus sopisi moneen käyttöön.

Töihin ja kouluihin kiirehtivät matkustajat soljuvat Lahden linja-autoaseman poikki tasaiseen tahtiin maanantaiaamuna. Hiljattain lainvoiman saaneessa Ranta-Kartanon asemakaavassa bussiasema on liikennekäytön sijaan saanut merkinnän liiketoiminnoista.  

Etelä-Suomen Sanomien toimitusta lähestynyt lukija oli huolissaan siitä, kuinka linjaautoasemarakennukselle käy sitten, kun Ranta-Kartanon aluetta ryhdytään rakentamaan. Asemarakennus on suojeltu, joten se tulee pysymään paikallaan, vaikka bussit sen tulevaisuudessa jättävätkin.
Heinolantie
– Linja-autoaseman suojelumääräys sisältää kaikki oleellisimmat rakennustaiteelliset, kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot, kertoo tutkija Riitta Niskanen Lahden kaupunginmuseosta.

Rakennuksen tuleva käyttötarkoitus sen sijaan on vielä avoin. Ottajia keskeisellä paikalla olevalle rakennukselle varmasti löytyy.

Ranta-Kartanon suunnittelun yhteydessä on pohdittu, että asema voisi tulla esimerkiksi kaupunginmuseon käyttöön. Asemakaavassa linja-autoaseman viereen Ranta-Kartanon puolelle on merkitty paikka taidemuseolle. Lisäksi vieressä on historiallinen museo. Muillakin kaupungin organisaatioilla on ollut mielenkiintoa rakennukseen.

– Kaupungin toiveena on, että läpikuljettava rakennus säilyy tulevaisuudessakin yleisölle avoimena, sanoo Lahden kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen.

Vuonna 1939 valmistunut asema rakennettiin linja-autoasemien ensimmäisessä aallossa. Sen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Kaarlo Könönen, ja suunnittelussa oli suuressa roolissa kaupunkiin vasta tullut arkkitehti Irma Kolsi. Rakennus edustaa Lahdessa suhteellisen harvinaista funktionalistista tyyliä. Asemaa laajennettiin 90-luvulla, jolloin sen rahtisiipeä jatkettiin Vesijärven suuntaan.

– 90-luvulla tehty osa ei ole rakennukselle eduksi, ja sen purkamista kannattaa aikanaan harkita, Niskanen sanoo. Hän toteaa, ettei 90-luvun loppupuolella tehty remontti muutoinkaan ollut rakennukselle eduksi.

– Ulkoseinien eloisat, kiveä ja lasia sisältävät terrastirappaukset korvattiin tuolloin nykyisellä rappauksella, joka ei ole niin näyttävä. Myöskään kellotorniin ei monista yrityksistä huolimatta löydetty alkuperäispinnalle uskollisempaa laattalaatua, Niskanen kertoo.

Rakennus on varsin tiukasti suojeltu, mutta sisätiloja suojelu ei koske. Niihin voi aikanaan tehdä isojakin muutoksia. Sisätilat ovat paikoin alkuperäisessä asussaan, vaikkakin niissä on vuosien varrella tehty monia muutoksia.

– Toivomme tietysti, että rakennuksen kolmen pääasialliseen käyttöön eli matkustukseen, rahtiin ja kaupallisiin palveluihin liittyvät tilat säilyisivät rakenteellisesti erillään, mutta se ei ole kynnyskysymys, Niskanen toteaa.

Kaupunki: Korkeat vaatimukset pysyvät  

 

Lahti aikoo pitää kiinni Ranta-Kartanon rakentamisen korkeista laatuvaatimuksista. Alueelle toivottiin hiljattain ESS:n yleisönosastolla puukerrostaloja.

– Rakentamistapaohjeessa edellytetään, että 40 prosenttia julkisivumateriaalista on oltava puuta. Viime vuosina puukerrostalojen rakentaminen on kehittynyt, ja 8-kerroksiset puutalot olisivat mahdollisia, kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen toteaa.

Muutama viikko sitten lainvoiman saanut asemakaava ja kaupunkirakenteellisen ideakilpailun voittaja määräävät alueen suuntaviivat, mutta monet pienemmät ratkaisut tulevat vielä pohdittaviksi ja niihin voi vaikuttaa.

Kaupungin tonttien luovutus kilpailutetaan, ja luovutusehdoissa voidaan asettaa tuleville kerrostaloille monenlaisia vaatimuksia. Alueelle tavoitellaan ainakin energiatehokkuutta ja muita kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja.

Rakennustapaohjeessa toivotaan, että torneja ympäröivissä matalammissa rakennuksissa olisi viherkatot. Yleisille alueille on suunniteltu pysäköintitilaa polkupyörille, ja rakennusten alaosiin pysäköintitiloja.

Kaupunginarkkitehdin mukaan kaupunki ottaa huomioon alueen kohdistuvan suuren mielenkiinnon. Suunnittelun etenemisestä työstetään parhaillaan aikataulua, ja alueen tilanteesta pidetään tiedotustilaisuus aikataulun täsmennyttyä.

– Tulemme miettimään rauhassa, mitä alueelle halutaan ja mitä ei. Alueen taso ja vaatimukset otetaan tosissaan.

Fakta: Rahtiasemasta kauppahalli 

 

  • Linja-autoasemia on poistunut käytöstä viime vuosina, kun bussiliikennettä on siirretty matkakeskuksiin. 
  • Mikkelissä vanhan bussiaseman tilalle rakennettiin kauppakeskus. Vanhasta linja-autoasemasta jäi muistoksi rahtiasema, joka jäi ympärille rakennetun kauppakeskuksen sisään. Rahtiasemassa toimii nyt kauppahalli. 
  • Riihimäellä käytöstä poistuneen bussiaseman purkamisesta käytiin pitkä kiista. Kaupunkilaiset halusivat säilyttää rakennuksen, kun taas päättäjät halusivat tilalle parkkipaikkoja. Hallinto-oikeus kielsi aseman purkamisen.

10.8.2012

Säännöllistä liikennettäkin toivottu: Museojuna veti nostalgiaa kaipaavia

Kirjoitin Etelä-Suomen Sanomiin sunnuntaina 5. elokuuta 2012 jutun Lahden seudun museojunaliikenteestä.

Lahdessa ja Heinolassa oli viikonloppuna tarjolla entisaikojen rautatiemeininkiä, kun Lahdesta Heinolaan liikennöitiin jälleen höyryjunavuoroja. Höyryveturilla vedetty museojuna liikennöi Lahdesta Heinolaan lauantaina ja sunnuntaina kahdesti päivässä.

Old railroad, Lahti
Lahden kolmioraidetta.
- Matkustajia oli hyvin, kaikkein vilkkainta oli lauantaiaamun ensimmäisessä vuorossa, kertoo Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n puheenjohtaja Janne Ridanpää.

Täysinä junat eivät ajaneet, koska matkustajapaikkoja oli varsin paljon, 400 jokaisella vuorolla.

- Sellainen tunne kuitenkin jäi, että väkeä oli junissa viime vuotista enemmän.

Juna matkasi Lahdesta Salpausselän seisakkeelta Lahden rautatieaseman kautta Ahtialaan, jossa juna molempina aamuina pysähtyi puoleksi tunniksi. Asemalla vietettiin höyrymarkkinoita, joissa oli Ridanpään mukaan runsaasti väkeä ja kansanjuhlan tuntua.

Höyrymarkkinoilla saattoi pistäytyä avoimeen asemakahvilaan, ostaa käsitöitä tai tutustua kirpputorin tarjontaan. Paluumatkalla juna piti pitemmän paussin Vierumäen asemalla, jossa vietettiin lauantaina maakunnallista kyläpäivää.

Museojunamatkalla kokeiltiin ensi kertaa myös mahdollisuutta ostaa lippu toisen suunnan matkalle laivaan. Ridanpää kertoo, että yhdistetty juna-laivareissu houkutteli arviolta yli sataa matkailijaa.

Suosituin matkustajaryhmä museojunassa oli tälläkin kerralla lapsiperheet. Moni tuli kuitenkin yksinkin nauttimaan nostalgisesta matkanteosta.

Säännöllistä liikennettä toivottu

Topparoikka järjesti vuorot yhteistyössä Haapamäen Museoveturiyhdistyksen kanssa. Junassa on yleensä ollut ruskeita puuvaunuja, mutta nyt kalustossa oli mukana myös sinisiä teräskorisia vaunuja.

Ne ovat monelle nuorellekin vielä tuttuja VR:n säännöllisesti liikenteestä. Siniset vaunut ovat kuitenkin vähentyneet VR:n vuoroista sitä mukaa, kun VR on hankkinut uutta kalustoa, kuten kaksikerroksisia Intercity-vaunuja.

Heinolassa sunnuntaina ollut Heinolassa Jyrää -ilmaiskonsertti osui samalle viikonlopulle museojunaliikenteen kanssa sattumalta. Muutamat matkustajat ehdottivatkin, että museojunan aikataulut olisi voinut suunnitella konsertin aikatauluja ajatellen.

Yhdistykseltä on toivottu myös säännöllisempää museojunaliikennettä Lahden ja Heinolan välille. Se vaatisi kuitenkin taloudellista varmistusta esimerkiksi huonojen säiden varalta. Ridanpää toteaa, että unelmatilanne olisi, jos liikenteelle olisi tilaaja, joka maksaisi museojunavuoroista.

- Nyt rautatieharrastajat ajavat junia omalla riskillä, eikä toistaiseksi ole tullut tappiota.

Perjantaina höyryveturiin tuli vika, joka saatiin kuitenkin korjattua ennen lauantain liikennettä. Junavuorot veti Tk3-mallinen, Pikku-Jumboksi sanottu höyryveturi. Se jatkoi sunnuntaina Lahdesta matkaansa Hyvinkäälle, jossa veturi osallistuu Suomen rautateiden 150-vuotisjuhlallisuuksiin ensi viikonloppuna.

Seuraavat höyryveturireissut tehdään Lahdesta Ukko-Pekan vetäminä elokuun lopulla. 25. elokuuta höyryveturilla ajetaan jälleen Heinolaan, ja seuraavana päivänä juna liikennöi Lahdesta Loviisaan.

Lisätietoa tulevista museovuoroista on yhdistyksen sivuilla. 

Timo-Pekka Heima, ESS.fi, 5.8.2012

12.7.2012

Wizz Air kokeilee laskuttaa isoista käsimatkatavaroista

Halpalentoyhtiö Wizz Air kertoo uutiskirjeessään, että yhtiö kokeilee uutta tapaa laskuttaa matkustajia käsimatkatavaroista.

Wizzair, Turku
Wizz Airin Airbus Turussa.
Lentoyhtiö kokeilee uutta maksua elokuussa Lontoon ja Puolan Krakovan läheisen Katowicen välisillä lennoilla. Yhtiö on jakanut käsimatkatavarat pieniin ja suuriin, ja vain pieniä matkatavaroita saa kuljettaa koneessa ilman lisämaksua. Pienen käsimatkatavaran raja on 42x32x25 senttiä. Painoraja on edelleen 10 kiloa.

Jos käsimatkatavara on tätä suurempi, siitä joutuu maksamaan 10 euron lisämaksun. Lisämaksusta huolimatta koneeseen saa viedä aina vain yhden käsimatkatavaran jonka maksimikoko on 55x40x20 senttiä, eikä se saa painaa yli kymmentä kiloa.

Wizz Airin mukaan pienen käsimatkatavaran kokoluokkaan menee esimerkiksi kannettavan tietokoneen laukku tai koulureppu, ja se mahtuu edessä olevan istuimen alle. Lentoyhtiö kokeilee siis rahastaa matkustajiaan, jotka käyttävät matkustamokokoisia matkalaukkuja.

Lentoyhtiö perustelee kokeilua sillä, että se kannustaa matkustajia käyttämään pienempiä laukkuja, mikä puolestaa vähentää ruuhkaa lentokoneessa ja nopeuttaa matkustajien siirtymistä koneeseen ja sieltä pois, erityisesti matkustamotiloissa. Wizz Air uskoo, että tämä myös parantaa koneiden pysymistä aikatauluissa.

Kokeilu kestää elokuun loppuun, mutta jos se on onnistunut, lentoyhtiö aikoo laajentaa sitä mahdollisesti kaikille reiteilleen. Wizz Air lentää Suomesta kahta reittiä: Turusta Puolan Gdanskiin ja Unkarin Budapestiin. Itä-Eurooppaan keskittyneellä Wizz Airilla on kaikkiaan yli 200 lentoreittiä.

Muilla suurilla halpalentoyhtiöillä käsimatkatavaroiden kuljettamisesta ei mene lisämaksua. Esimerkiksi Ryanair sallii matkustajalle ilmaiseksi yhden, maksimissaan 55x40x20 senttiä olevan käsimatkatavaran. Norwegianilla kokorajat ovat 55x40x23 senttiä, ja molemmilla painoraja on 10 kiloa. Ruumaan menevästä matkatavarasta halpalentoyhtiöt ovat laskuttaneet matkustajia jo vuosia.

Timo-Pekka Heima, ESS.fi, 10.7.2012

5.6.2012

Uusi junavuoro Helsingistä Lahden ja Kouvolan kautta Kuopioon

Intercity-train, Joensuu
IC-juna ja taajamajunia Joensuussa, heinäkuu 2012.


Junat ja pääosa kaukoliikenteen busseista siirtyvät kesäaikatauluihin maanantaina. VR lisää tarjontaansa muutamia uusia junavuoroja.

Uudet junavuorot hyödyttävät myös Lahtea, kun Helsingistä alkaa kulkea Lahteen ja edelleen Kouvolan kautta Pieksämäelle uusi junavuoro aamuisin. Uusi IC-juna lähtee Helsingistä kello 5:40.

Aiemmin ensimmäinen oikoradan junavuoro, jolla on voinut matkustaa Helsingistä Lahteen, on lähtenyt kello 6:41. Samalla junavuorolla pääsee myös Lahdesta Kouvolaan ja Mikkeliin nykyistä aiemmin.

VR:n aikataulumuutokset kuitenkin huonontavat illan junayhteyksiä Lahdesta Tampereelle. VR lakkauttaa kesäkuun alussa Helsingistä Tampereelle kello 22:06 lähteneen IC-junan, jolle on ollut Lahdesta vaihtoyhteys Riihimäellä.

Uusia yhteyksiä muualla Suomessa

Tampereen ja Turun välille tulee uusi junavuoro. Tampereelta Vaasaan voi matkustaa myös uudella aikaisella aamujunalla kello 6.05. Samalla kaksi taajamajunaa Seinäjoen ja Vaasan välillä muuttuu IC2-juniksi. Uutta on myös IC2-juna Seinäjoelta kello 11.42 Helsinkiin.

Reiteillä Turku-Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki ja Kouvola-Kuopio-Kajaani-Oulu sinisten pikajunien tilalle tulee liikenteeseen IC-junia. Myös Kajaanin ja Oulun välillä alkaa kulkea yksi IC-juna molempiin suuntiin.

Junamatkat Helsingin ja Kokkolan välillä nopeutuvat noin 15-20 minuuttia, kun Pendolinoilla voidaan ajaa 200 kilometrin tuntinopeudella myös Seinäjoen pohjoispuolella.

Lahden paikallisliikenne siirtyy myös kesäaikatauluihin maanantaina. Reissu Ruodin ajamat linjat 71 ja 73 jäävät kesätauolle, ja linjaa 72 ajetaan kesäaikataulun mukaan.

ESS, 3.6.2012

14.5.2012

Barcelonasta Suomeen halvalla Budapestin kautta

Olen viime päivinä taas selaillut tiiviisti halpalentoja Suomesta jonnekin päin Eurooppaa. Ajankohta tähän oli varsin hankala, koska olen lähdössä liikenteeseen helatorstain lähipäivinä, jolloin lennoilla on tietysti ruuhkaista, ja olin varaamassa vasta alle viikkoa ennen reissua.

Haaviin tarttuivat nyt menolento Helsingistä Kööpenhaminaan Blue1:lla, noin 60 euroa nuorisohintaan. Blue1:n nuorisohinta on varausta tehdessä pirullinen: sitä kun ei nettikaupasta voi varata kuin Helsingistä Kööpenhaminan suuntaan, valikko ei tarjoa mahdollisuutta yhdensuuntaisena ostaa lentoa Kööpenhaminasta takaisin Helsinkiin. Meno-paluun kyllä saa, mutta tulin vasta menolipun ostettuani huomanneeksi, että sama reitti olisi ollut yksi halvimmista paluumatkalle.

Eräs harkinnassa ollut yhteys oli Norwegian Barcelonasta Kööpenhaminaan, jossa kone on puoliltaöin. Kööpenhaminasta olisi päässyt aamuvarhaisella Helsinkiin Blue1:lla, Norwegian kun toistaiseksi näyttää lentävän Helsinki-Kööpenhamina -välillä vain kerran päivässä. Kuusi tuntia yöllä Kastrupissa ei olisi ollut mitenkään ylitsepääsemätön.

Paluumatkalle Barcelonasta Suomeen tuli nyt halvatlennot.fi:n hakukoneen ansiosta Air Balticin yhteys Riian kautta, noin 140 euroa. Varauksessa oli myös mutka: yritin ensin varata tuota lentoa Air Balticin sivuilta suoraan ja täytin kaikki tiedot, mutta maksuvaiheeseen tultaessa saitti sanoi, ettei lippua saakaan tällä hinnalla ja palautti alkuun, tarjoten satasen kalliimpaa lentoa. Kokeilin sitten varausta supersaver.fi:n kautta, ja sieltä lennon vielä sai 141 eurolla, ja matkan voi maksaa ilman lisämaksuja verkkopankissa.

Barcelonasta Suomeen palaamista ajatellen huomasin erään mielenkiintoisen, erittäin halvan yhteyden. Sekä Wizzair että Ryanair nimittäin lentävät Barcelona-Budapest -väliä, ja molemmat lentävät vieläpä Barcelonan El Pratista, eivätkä noin 100 kilometrin päässä olevasta Gironasta.

Molemmat lentävät myös Budapestistä illalla Suomeen: Ryanair tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin Tampereelle (perillä noin klo 19), Wizzair taas tiistaisin ja lauantaisin Turkuun (perillä klo 22, bussi Helsinkiin lähtee klo 00:00, Tampereelle ei pääse enää julkisilla). Halvimmillaan tätä reittiä pääsee Barcelonasta Suomeen noin 50 eurolla. Itse en voinut hyödyntää tätä yhteyttä, koska lennot olisi pitänyt varata aiemmin. Tai olisin periaattessa, tätä kautta olisi saanut noin 70 eurolla matkan Turkuun, mutta sieltä oli liian työlästä matkustaa yöllä Helsingin kautta kotiin Tampereelle, ja kulujakin olisi tullut 35 - 40 euroa lisää. Miinuksena on myös pitkä odottelu Budapestissä, vähintään 5 tuntia.

Ryanair lentää nykyisin myös väliä Turku - Barcelona Girona, joka on noin 100 kilometrin päässä Barcelonasta. Bussimatka yhteen suuntaan Barcelonan päässä maksoi Wikitravelin mukaan 10-12 euroa. Kesäkuun alussa Ryanin lennot välille näyttivät maksavan 40 - 50 euroa. Turusta Barcelonaan tämä on varmastikin halvin yhteys. Tosin Barcelonaan mennessä lento on perillä vasta klo 23:55.

6.3.2012

Näkökulma: Bussissa kuin halpalennolla

Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomien näkökulmajuttupaikalla sunnuntaina 4. maaliskuuta 2012.  

Bus, Lahti
Paunun pikavuoro Lahdessa.
Kolmella eurolla kaupungista toiseen, vaikkapa Lahdesta Helsinkiin tai Tampereelle. Miltä kuulostaisi? Tampereen ja Porin välillä on voinut vuodenvaihteesta alkaen reissata halvimmillaan tähän hintaan. Vuodenvaihteessa välillä aloitti liikennöinnin uusi halpabussiyhtiö Onnibus. Yhtiö kertoi tuovansa muualta Euroopasta tutun halpabussiliikennöinnin Suomeen.

Lipun hinta määräytyy matkustusajan ja siten vuoron kysynnän perusteella, ja kolmella eurolla myydään vain pieni osa matkoista. Kalliimmat liput maksavat esimerkiksi 6 tai 9 euroa. Liput myydään verkkokaupassa, aivan kuten halpalentoyhtiöissäkin.

Halpaliikennöitsijä saattoi aloittaa toimintansa, kun uusi joukkoliikennelaki vapauttaa vaiheittain linja-autoliikennettä kilpailulle. Vuosikymmeniä käytössä olleet yksinoikeussopimukset eri vuorojen ajamisesta on muutettu siirtymäajan sopimuksiksi, jotka ovat voimassa eripituisia aikoja. Tampere–Pori-väli vapautui kilpailulle ensimmäisenä.

Vuoteen 2019 mennessä bussiliikenteen pitäisi olla kokonaan vapautunut, kun kaikki vanhat sopimukset ovat päättyneet. Paikallisliikenteessä uuteen malliin siirrytään vuonna 2014.

Linja-autoliikenteen vapautuminen markkinamuotoiseksi on käynnistynyt sekavassa tilassa. Isot bussiyritykset ovat käyneet parhaansa mukaan viivytystaistelua kilpailua vastaan, ja lainsäädännön viilaus on vielä pahasti kesken.

Linja-autoasemapalveluita tarjoava Matkahuolto on toistaiseksi jättänyt Onnibusin pois aikatauluhaustaan. Päätöstä on perusteltu sillä, ettei halpabussiyhtiön vuoroissa voi käyttää esimerkiksi seutulippuja. Myöskään paketteja Matkahuolto ei ole suostunut antamaan Onnibusin kuljetettavaksi. Asia on Kilpailuviraston selvitettävänä.

Onnibusin toimitusjohtaja Pekka Möttö kertoi torstain Aamulehdessä, että matkustajamäärä Porin ja Tampereen välillä on ollut odotettu. Vuorojen menestystä on voinut edesauttaa se, että välin aiempi liikennöitsijä lopetti samalta väliltä vuoronsa vuodenvaihteessa.

Onko tällainen halpalentoyhtiöitä soveltuvin osin matkiva malli järkevä bussiliikenteessä? Osittain on. Suurin hyöty tästä on niille matkustajille, jotka matkustavat satunnaisesti, ja jotka voivat sovitella matkansa ajankohtaa.

Näin esimerkiksi alennusryhmien ulkopuolella olevat työttömät tai pienipalkkaiset pääsevät halvalla reissuun. Alennusryhmiä halpabussissa ei huomioida, vaan kaikki liput hinnoitellaan kysynnän mukaan.

Halpalentoyhtiön toimintamallia kukaan tuskin sellaisenaan haluaa bussiliikenteeseen. Halpoja lippuja saa vain netistä, mutta koko kansakunta ei vielä verkkokauppoja käytä, eikä tule vielä vuosiin käyttämäänkään.

Työ- ja koulumatkojaan bussilla kulkeville halpayhtiöstä ei ehkä ole paljoa iloa. Vuorot ajetaan kysynnän mukaisina aikoina, yleensä myös suorinta reittiä. Koiviston Auto -konsernista arvioitiin vuodenvaihteessa Ylelle, ettei joustava hinnoittelu sovi bussiliikenteeseen. Se on osittain totta. En esimerkiksi minä tiedä paria viikkoa etukäteen, haluanko lähteä mummolasta kotiin sunnuntai-illan bussilla kello 16:15 vai vasta kello 19:15.

Matkahuollon järjestelmässä on siksi vahvuutensa. Etukäteen ostettu lippu kelpaa kuukauden ajan, yleensä kaikissa autoissa. Jos matkanteko onkin kohtalaisen tyyristä, on se samalla vaivatonta.

Halpabussiyhtiö myy lippuja myös autosta, mutta jos vuoro on myyty netissä täyteen, voi matka päättyä ennen alkamistaan. Perinteisen mallin bussit täyttyvät yleensä vain perjantai- ja sunnuntai-iltaisin.

VR on omalta osaltaan vähentänyt matkanteon joustavuutta, kun kaukoliikenteen lippua ostaessa on aina tiedettävä, millä vuorolla matkustaa. Matka-ajastaan epävarman kannattaa siksi ostaa lippu aina hetkeä ennen junan lähtöä, koska muutoksista lähtöaikaan peritään maksu.

Halpabussiliikenne näyttää joka tapauksessa laajentuvan, ja matkustajat tuntuvat palvelusta pitävän. Perjantaina Onnibus kertoi hakeneensa liikennelupia Helsingin ja Turun ja Helsingin ja Tampereen väliseen liikenteeseen. Jos luvat heltiävät, pääsisi näillä väleillä matkustamaan halvimmillaan kolmella eurolla kesäkuun alusta alkaen.

Nämä reitit eivät tosin käy minkään kaupungin linja-autoasemilla, vaan niille liikennöinti tulee mahdolliseksi vasta vuonna 2014. Jos halpabussit eivät joukkoliikennettä sen huippuvuosien menestykseen palautakaan, on kolmen euron matka kaupungista toiseen henkilöautolle jo kova kilpailija.

21.12.2011

Halpabussiyhtiö Onnibus aloittaa Tampere-Pori-reitistä

Tälle viikolle osui yksi vuoden kiinnostavimmista uutisista joukkoliikenteen alalta: Suomessa aloittaa vuodenvaihteessa toimintansa halpabussiyhtiö. Onnibus tiedotti aloittamisestaan maanantaina, ja saikin heti mukavasti näkyvyyttä mediassa.

Yhtiö lupaa kuljettaa Tampere-Pori-välillä matkustavan halvimmillaan kolmella eurolla. Uutisista voi ymmärtää, että samaa hinnoittelua aiotaan käyttää muillakin reiteillä tulevaisuudesta. Yhtiö ajaa Tampere-Pori-välillä aluksi kolme vuoroa suuntaansa arkisin. Tähän asti pelkkää hyvää siis matkustajan kannalta.

Vuodenvaihteessa Pori-Tampere-välin bussiyhteydet kuitenkin harvenevat, koska välillä nyt ajava Satakunnan Liikenne vetäytyy liikenteestä kokonaan. Satakunnan Liikenne on yrittänyt jatkaa välin yksinoikeussopimusta syksyllä. Perinteisiä bussiyhtiöitä edustava Linja-autoliitto puolestaan on moittinut sitä, ettei Satakunnan Liikenteelle annettu vuoden jatkoaikaa yksinoikeussopimukseen.

Markkinaehtoinen bussiliikenne (Onnibus) ja vanhoihin, lähivuosina päättyviin yksinoikeussopimuksiin (jotka ovat taanneet isoille bussiyhtiöille käytännössä monopoliaseman) eivät kilpaile samalla viivalla, koska markkinaliikenteessä ei toistaiseksi voi käyttää esimerkiksi yhteiskunnan tukemia seutulippuja. Kuinka näiden käyttö järjestetään tulevaisuudessa, tulee vasta vuodenvaihteen jälkeen pohdittavaksi työryhmään.

Bussimarkkinan avautuminen ei mennyt aivan kaikkien sääntöjen mukaan, ja esimerkiksi Satakunnan Kansassa ja Aamulehdessä onkin kritisoitu sitä, että matkustajat joutuvat kärsijöiksi vuorojen vähentyessä. Uutisten kommenteissa taas on haukuttu Satakunnan Liikennettä uhkapelistä, jolla se yritti kampittaa kilpailijan pois reitiltä vielä vuodeksi, mutta suunnitelma meni pieleen.

Tässä mielessä bussimarkkinan avautuminen käynnistyikin pienellä farssilla, jossa sääntöjen mukaan toiminut Onnibus ja matkustajat joutuivat kärsijöiksi, kun viranomaiset toimivat hitaasti, ja ilmeisesti myös Satakunnan Liikenne uskoi voivansa jatkaa liikennettä yksinoikeudella. Tästä kielisi Onnibusin lausunto, jonka mukaan yhtiö oli varautunut lähes kaikkeen, mutta ei siihen, että se olisikin Tampere-Pori-välin ainoa liikennöitsijä. Onnibus onkin maininnut, että ilman heitä välillä ei liikennöitäisi bussilla enää ollenkaan.

Sikäli tapauksessa on käynyt onni onnettomuudessa, että tämä töpeksintä tapahtui välillä, jossa pikavuoroliikenne on tähänkin asti ollut melko harvaa. Välillä on myös monilla asemilla pysähtyvä junayhteys. Jos sama farssi olisi siirretty vaikkapa Helsinki-Tampere-välille, olisi sotku ollut melkoinen.Yle kertoo, että yhtiö aikoo tulevaisuudessa laajentaa muun muassa Helsinki-Turku-välille.

Onnibus kertoo toiminnastaan tiedotteessaan näin:

"EU-asetuksen ja siihen perustuvan uuden joukkoliikennelain myötä Suomen bussimarkkinat vapautuvat vaiheittain vuosikymmeniä kestäneestä tiukasta sääntelystä, joka on käytännössä estänyt uudet innovaatiot ja kilpailun. Uudessa joukkoliikennelaissa suurten bussiyhtiöiden vanhat sukuoikeudet on muutettu siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi, jotka päättyvät vaiheittain vuoteen 2019 mennessä. Onnibus Oy:n tarkoituksena on avata uusia reittejä sitä mukaa, kun ne vapautuvat sääntelystä.

Tampere-Pori-välin siirtymäajan liikennöintisopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun ja Onnibus aloittaa liikennöinnin reitillä 1.1.2012. Onnibus Oy:n tavoitteena on luoda Suomen kattava markkinointikonsepti ja luoda Onnibus-brändin ja myyntikanavan alle verkosto alalla jo toimivien liikennöitsijöiden kanssa. Tällä hetkellä on käynnissä neuvottelut halpabussiallianssin luomiseksi usean liikennöitsijän kanssa.

Onnibus Oy:n taustalla on monipuolinen joukkoliikennealan kokemus ja hyvät resurssit. Osakkaina ovat muun muassa KTM Pekka Möttö ja DI Lauri Helke. Mötön johtama perheyhtiö Lauri Möttö Ky on voittanut Tampereen joukkoliikennelautakunnan kilpailuttamaa sopimusliikennettä. [...] Lauri Helke on toiminut VR-Yhtymä Oy:n suunnittelupäällikkönä ja Tampereen kaupungin joukkoliikenneinsinöörinä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Kati Kivekäs.

Onnibus-konseptissa liikennöidään pikavuorolinja-autoilla suorinta ja nopeinta mahdollista reittiä kaupunkikeskustojen välillä. Paikat hinnoitellaan kysynnän perusteella. Hiljaiset lähdöt ovat erittäin edullisia ja vastaavasti kysytyimmät lähdöt kalliimpia, mutta silti nykyisiä joukkoliikenteen hintoja huomattavasti edullisempia. Pääasiallinen myyntikanava tulee olemaan Internet.

Toisin kuin halpalentoyhtiöillä, halpabussiyhtiön edullisuus ei ensisijaisesti perustu perinteisiä toimijoita pienempiin kuluihin. Halpabussin pääkilpailija ei ole perinteinen kallis ja kiertelevä bussi, vaan yksityisauto. Tämän vuoksi esimerkiksi istumaväljyydestä, asiakaspalvelusta ja reitin suoruudesta ei voida tinkiä. Edullisuuden mahdollistaa hyvä täyttöaste ja Internet pääasiallisena myyntikanavana. Onnibus tarjoaa verkkokaupassa pysyvästi edullisia matkoja alkaen 3 euroa."